Pääministerin ilo oli ennenaikaista – neuvottelut mutkistuivat taas

SAK äänesti yhteiskuntasopimuksen puolesta äänin 14–5. Työnantajien EK:lle tämä ei riitä: yhteiskuntasopimus ei etene, mikäli mukaan ei saada taivuteltua lisää SAK:n liittoja. Sopu ei siis kaatunut, mutta tilanne mutkistui.

politiikka
Jyri Häkämies
Petteri Paalasmaa / AOP

Elinkeinoelämän keskusliitolta tuli iltapäivällä kylmä suihku palkansaajajärjestö SAK:n niskaan. SAK:n hallitus oli äänestänyt yhteiskuntasopimuksen eli kilpailukykysopimuksen puolesta äänin 14–5.

Pääministeri Juha Sipiläkin (kesk.) oli juuri ehtinyt kiitellä SAK:n päätöstä Brysselissä.

– Nyt tämä siirtyy työehtosopimusneuvotteluihin, ja hallituksella on aikaa tehdä muitakin asioita välillä, Sipilä ehti sanoa.

Pääministerin ilo oli ennenaikaista.

Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii lisää SAK:n liittoja sopimuksen taakse: EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ilmoitti, että kaikkien on oltava mukana, muuten ei edetä.

SAK:lla on Häkämiehen mukaan muutamia päiviä aikaa taivutella mukaan liittoja, jotka äänestivät sopimusta vastaan. Etenkin kaupan ala olisi saatava mukaan.

Sopimusta vastaan äänestivät odotetusti Palvelualojen ammattiliitto PAM, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT, Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL. Jo aiemmin ulkopuolelle jättäytynyt Rakennusliitto äänesti tyhjää.

Tämä tarkoittaa, että 60 prosenttia SAK:n liitoista on mukana. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehelle se ei riitä. Hän haluaa lisää kattavuutta.

– Emme halua sanella mitään aikatauluja: mieluummin puhutaan päivistä kuin viikoista, Häkämies sanoi.

Suomen malli

Pääministeri Juha Sipilä vieraili aamulla SAK:n kokouksessa. Hän halusi SAK:n käsittelevän nk. Suomen mallia. Se tarkoittaa, että vientiliitot määrittelisivät palkankorotuksen katon. Hallitus haluaa, että tämä otetaan käyttöön sen jälkeen kun nykyiset työehtosopimukset päättyvät vuonna 2017.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kommentoi Suomen mallia SAK:n hallityksen kokouksen jälkeen.

– Siitä on nyt keskustelu paljon, ja hallitus tekee varmasti omia ratkaisujaan. Viime kädessä kesäkuussa nähdään, kuinka nämä kaikki asiat ovat menneet maaliin. Tuolloin tehdään lopullinen arvio siitä, onko sopimus kattava, ja ratkaistaan, syntyykö tämä sopimus.

Suurin kiistakapula SAK:n kokouksessa olivat kuitenkin hallituksen aiemmin lupaamat veronkevennykset. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly antaa hallitukselle kevään aikaa päättää niistä.

– Marssijärjestys on yhä: pakkolait pois, lisäleikkaukset pois, sitten veronleikkaukset ja sitten veronkevennykset, sanoi Lauri Lyly.

Voiko joku liitoista, jotka sanoivat ei, tulla vielä mukaan?

– Sen päättävät liitot itse. Toivon, että näin käy, Lyly sanoi.

Osa palkansaajajärjestöistä on epäillyt myös, saadaanko työnantajat lopulta investoimaan Suomeen ja syntyykö työpaikkoja.

Kuka neuvottelee?

Suomen malli tarkoittaisi sitä, että vuoteen 2017 mennään nollakorotuksilla, sen jälkeen vientialat määrittäisivät palkkatason. Pienipalkkaiset naiset alat voisivat saada kompensaation. Neuvotteluissa olisivat mukana Elinkeinoelämän keskusliitto, SAK, STTK, KT Kuntatyönantajat ja Akava.

Elinkeinoelämän keskusliitto jätti tänään oven auki neuvotteluille Suomen mallista. Myös SAK on lupautunut mukaan.

Päivitys 8.3.2016 klo 8:46. Neuvotteluissa olisi mukana myös KT Kuntatyönantajat.