"Kun naisia aletaan uhkailla, se on ikävä merkki yhteiskunnassa"

Ensimmäinen merkki konfliktiherkkyyden kasvusta yhteisössä on käyttäytymisen kärjistyminen juuri naisia kohtaan. Tätä on esimerkiksi lisääntynyt uhkaava kielenkäyttö. Näin sanoo europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, joka toimii pääneuvottelijana sukupuolivaikutusten arviointiraportissa.

Kotimaa
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen Strasbourg
Yle

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on toiminut useita vuosia konfliktien ennaltaehkäisy -ohjelmassa ja verkostoissa. Viime aikoina hän on kiinnittänyt huomiota naisiin kohdistuvan uhkailun ja kielenkäytön koventumisen lisääntymiseen myös Suomessa.

– Tämä on ikään kuin konfliktioppikirjasta. Ensimmäiset merkit, mistä tietää, että konfliktiherkkyys kasvaa yhteisössä, liittyvät naisen aseman huonontumiseen. Tämä käy ilmi, kun konflikteja on tutkittu. Eli naisia kohtaan käyttäytymisen kärjistyminen ja naisiin kohdistuva ikävä kielenkäyttö lisääntyvät.

Naisen esineellistäminen kasvaa, samoin naisen työntäminen pois vallasta.

Sirpa Pietikäinen

Pietikäisen mukaan naisen asema voi olla yhteiskunnassa todella huono – ja sen jälkeen perin surkea. Yhtä lailla naisen asema heijastuu yhteisössä, joka voi olla näennäisesti tasa-arvoinen, mutta ennen kriisejä paine naisia kohtaan kasvaa.

– Naisen esineellistäminen kasvaa, samoin naisen työntäminen pois vallasta, ikään kuin päätöksenteosta. Senkin takia olen huolestunut näistä maamme merkeistä. Se on paitsi kurjaa naisen kannalta, mutta se kertoo myös todella ikävää tästä meidän yleisestä ilmapiiristämme.

Maahanmuuttaja ja nainen – ei helppoa

Sirpa Pietikäinen on EEP-ryhmän pääneuvottelijana sukupuolivaikutusten arviointiraportissa, jossa vaaditaan käytännön toimien tehostamista, miten sukupuolivaikutusten arviointi otetaan huomioon eri puolilla.

– Pakolaiset on vähemmistöryhmä, naisetkin on. Naisiin kohdistuva syrjintä on horisontaalista. Naisilla on omat haasteensa poliittisilla johtopaikoilla, perheen ja työelämän yhteensovittamisessa, eikä taatusti ole helpompaa maahanmuuttajanaisella tai muistisairaalla naisella. Siinä kohdistuu monitahosyrjintää samaan ihmiseen. Maahanmuuttajissa on näitä: pieni tulotaso, koulutus, nainen. Silloin pitäisi huomata erityistarpeet ja vastata niihin.

Elämän kriiseissä nainen jää hyvin helposti yksin vieraassa maassa, jos ei ole tukiverkostoa.

Sirpa Pietikäinen

Naisten tarpeet, esimerkiksi terveyteen ja intimiteettiin liittyvät seikat, tulevat esiin arkisissa asioissa, kuten vastaanottokeskuksissa ja pakomatkan aikana. Naiset myös työllistyvät paljon huonommin maahanmuuttajina. Pakolaisavun tilastojen mukaan 70 prosenttia maahanmuuttajanaisista ei tuntenut viiden vuoden kuluttua vielä yhtään suomalaista.

Monikanaiset.fi (siirryt toiseen palveluun)-sivusto kertoo, että pitkään lapsia kotona hoitavien naisten suomen kielen taito ja tietoisuus yhteiskuntarakenteesta jää usein heikoksi, mikä puolestaan aiheuttaa eristäytymistä ja syrjäytymistä. Maahanmuuttajien riski joutua pahoinpitelyrikoksen uhriksi Suomessa on kaksi ja puolikertainen kantaväestön riskiin nähden.

– Maahanmuuttajanaisella voisi olla taitoja cateringyrittäjäksi tai hoiva- ja käsityöaloille sekä nettikaupan järjestämiseen. Elämän kriiseissä nainen jää hyvin helposti yksin vieraassa maassa, jos ei ole tukiverkostoa. Kansainväliselle naistenpäivälle on totisesti yhä paikkansa, Pietikäinen toteaa.