Huutolaislapsi ei saanut aina syödä edes laskiämpäristä – Ooppera avaa nälkävuosien kauhuja

Katovuosien seurauksena Suomessa jouduttiin tekemään ihmiskauppaa. Huutolaislapsi ei aina saanut syödä edes sian ruokaa. Päättäjät joutuivat kipeisiin ratkaisuihin. Näistä ankarista hetkistä syntyi kirkoissa kiertävä ooppera.

Kotimaa
Yle Uutiset Pirkanmaa: Huutolaistytön laulu.
Yle Uutiset Pirkanmaa: Huutolaistytön laulu.

Hämeenkyrössä on palattu nälkävuosien ikäviin tapahtumiin. Tuolloin nälkä ja taudit panivat monet vanhemmat luopumaan lapsistaan. Ajan tavan mukaan ne lapset, joita ei pystytty ruokkimaan, myytiin työvoimaksi vauraampiin taloihin.

Kysymys on huutolaislapsista ja heidän kohtalostaan. Kaikkiaan Hämeenkyrön silloisessa kuntakeskuksessa Heiskalla myytiin 299 lasta. Näitä traagisia tapahtumia käsitellään hengellisessä kirkko-oopperassa Huutolaistytön laulu.

Omantunnon kysymyksiä

Elettiin vuottta 1868. Halla oli vienyt viljan miltei kaikilta Suomessa. Nälän heikentämän ihmiset alkoivat kärsiä myös kulkutaudeista.

Hämeenkyröä pidettiin vauraana kuntana minkä vuoksi sieltä haettiin apua. Pohjoisesta tulevilla maanteillä olivat kerjäläiset tavallinen näky ja heitä valui paikkakunnalle yhä enemmän.

Kunnan johtavat henkilöt joutuivat ratkaisun eteen: auttaako vai eikö yhä paisuvaa joukkoa? Vai pitäisikö rakentaa aita? Rahat olivat vähissä.

Äiti luopui lapsistaan

Tapahtumien keskipisteessä on kaksi nuorta tyttöä, joitten kohtalona oli joutua rovastin ja ruustinnan talouteen. Ehkä heidän kohtalonsa oli keskimääräistä parempi, sillä yleensä huutolaiset olivat yhteiskunnan alinta kastia.

– Kun huutolainen halusi nälkäänsä syödä vaikka laskiämpäristä, niin sitäkään ei hänelle annettu, sillä sika tarvitsi sen, sanoo näytelmän käsikirjoittaja ja ohjaaja Tapio Parkkinen.

Hän sai idean näytelmään tarinasta, jonka hänelle kertoi paikkakunnan historia tunteva opetusneuvos Kauno Perkiömäki.

Pääsosissa huutolaistyttöinä laulavat yläkouluikäiset Oona Pätäri ja Flora Heinäsuo.

– Onhan se vaikeata yrittää kuvitella kurjuutta ja nälkää, myöntää Oona Pätäri.

Tyttöjen äidin roolissa nähdään näyttelijä Inga Sulin. Kaikkiaan esiintyjiä on kolmisenkymmentä.

Historia tulee nykyhetkeen

Huutolaisten kohtalo auttaa näkemään palolaiskysymyksen uudesta näkökulmasta. Parkkinen muistuttaa, että nykyisten pakolaisten kohtalo ei ole ainutlaatuinen, koska vastaavaa löytyy näinkin läheltä.

– Ennenkin on pakon edessä etsitty apua. Esitys kysyy samaa mitä me itsekin kysymme. Mikä on meidän valmiutemme auttaa?

Huutolaistytön laulu on hämeenkyröläisen Maaseudun Taiteellisen Teatterin tuotanto. Ensiesitys oli viime sunnuntaina, minkä jälkeen esitys kiertää kirkoissa eri puolilla maakuntaa.