Riitta Myller: Joensuun ja Kuopion ratapihoille kannattaisi hakea investointiapua EU:lta

Kansanedustaja Riitta Myller ei usko loputtomien leikkausten auttavan Suomea siivilleen. Investointien avulla syntyvä työ toisi valtion kassaan tuottoja mielekkäämmältä suunnalta. Hänen mukaansa yksi katseiden kohde on Euroopan strategisten investointien rahasto, josta voisi löytyä vetoapua esimerkiksi Joensuun ja Kuopion ratapihojen uusimiseen tai homekiinteistöjen kunnostukseen.

Riitta Myller
SDP:n joensuulainen kansanedustaja Riitta Myller uskoo, että kyllä kansa tietää, millaista politiikkaa hänen puolueensa tekee.
Riitta Myller.Yle

Sosialidemokraattien joensuulainen kansanedustaja Riitta Myller kyseenalaistaa loputtomista säästöistä ja kulujen leikkauksista syntyvän kasvun.

– Kun leikkaukset näyttävät nyt tyrehdyttävän pienituloisten ostovoiman kokonaan, jää Suomen nostaminen yhä kapeammille harteille, Riitta Myller toteaa.

Euroopan strategisten investointien rahasto on toimenpiteitä vailla, eli sinne halutaan hankkeita rahoitettaviksi.

Riitta Myller

– Euroopan strategisten investointien rahasto on toimenpiteitä vailla, eli sinne halutaan hankkeita rahoitettaviksi. Suomesta Äänekosken tehdasinvestoinnit on siellä jo mukana, mutta minusta nyt pitäisi hyvin vakavasti selvittää, olisiko meillä mahdollista synnyttää muitakin hankkeita, joita sekä yksityisin että rahaston investoinnein saataisiin liikkeelle, Riitta Myller pohtii.

Myller katsoo hallituksen suuntaan odottaen, että se tutkii vakavasti myös tämän investointeja liikkeelle tukevan mahdollisuuden. Strategiarahaston tuki tulisi valtion budjetin ulkopuolelta, eikä näin ollen synnyttäisi lisämiinusta Oy Suomi Ab:n kassaan.

– Ratapihahankkeet ovat sen kokoluokan investointeja, että niiden liikkeelle laittamat kerrannaisvaikutukset ovat suuria. Myös julkisen sektorin lastina oleva mittava homekiinteistökanta odottaa kipeästi toimenpiteitä. Näkisin, että hyvin suunnitellulle saneeraushankkeelle voisi löytyä rahastosta vastakaikua.

– Jotain meidän on joka tapauksessa tehtävä, että saamme syntymään työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja. Loputon leikkaaminen ei kasvata mitään sen enempää valtion, kuin veronmaksajienkaan kukkaroon, Myller toteaa.

Mielenosoitusten viikko menossa

Keskiviikkona Helsingin keskustassa marssivat opiskelijat, ja perjantaina saadaan kenties hyvinkin painokkaat ja haisevat terveiset maaseudun tuottajien saapuessa traktorimarssille eri puolilta Suomea.

Opiskelijoiden opintorahan leikkausta Myller ei katso hyvällä, ja Maaseutuviraston ohjelmisto-ongelmia hän pitää anteeksiantamattomina.

– Jos nyt miettii sitä, miten suomalaista yhteiskuntaa on rakennettu, eivät tämän päivän päätökset ole lainkaan linjassa sen kanssa. Kaikki voimavarat on haluttu ottaa käyttöön, ja opintotukijärjestelmällä on pyritty takaamaan opiskelumahdollisuudet vanhempien tulotasosta ja taustasta riippumatta. Nytkö käydään taas karsimaan nuorten tasaveroisia mahdollisuuksia.

Eivät kaikki voi kouluttautua lääkäreiksi ja ekonomeiksi, joilla on hyvät työllistymisen edellytykset ja taattu tulotaso, jolla maksaa isot opintolainat pois.

Riitta Myller

– Eivät kaikki voi kouluttautua lääkäreiksi ja ekonomeiksi, joilla on hyvät työllistymisen edellytykset ja taattu tulotaso, jolla maksaa isot opintolainat pois. Siinä vaiheessa, kun kaikki muukin nuorten lapsiperheiden elämässä on usein varsin velkavetoista, on kohtuutonta, että jo opintojen takia pakotetaan velkaantumaan jyrkästi, Myller suomii.

"Aivan anteeksiantamatonta"

Pohjoiskarjalaiset maatalousyrittäjät ovat lähestyneet Mylleriä hätääntyneillä kirjeillä.

– Minulle on kerrottu, miten kauan on jo odotettu, että maksatukset saadaan ajan tasalle ja voidaan selvitä kunnialla entisistä veloista. Tilanteen pitkittyminen pakottaa taas pankinjohtajan puheille, ja tavallaan jopa ilman mahdollisuutta vaikuttaa asiaan. Minusta on aivan anteeksiantamatonta, että tällaiseen tilanteeseen päädytään teknisten syiden vuoksi.

Myllerin mukaan ministeriöiden ja muidenkin valtion toimijoiden tietoteknisiin ja ohjelmistollisiin uudistuksiin kylvämät kymmenet ja sadat miljoonat eurot saavat heikosti vastinetta, kun pilkulleen tehtyjä tuottajien maksatuksia joudutaan toistuvasti lykkäämään.

– Tämä on kyllä isompikin huoli suomalaisessa yhteiskunnassa. Olemme kylväneet miljoonia miljoonan perään erilaisiin toimimattomiin verkkopalveluihin, ja sopii kyllä kysyä, kenen etu tämä oikein on, Riitta Myller kysyy.