Onko yksilöllinen opetus koulussa sallittu? Kyllä – ja 7 muuta vastausta uudesta opetusmallista

Saavatko oppilaat tehdä yksilöllisen oppimisen mallissa mitä lystäävät? Uusi opetusmalli herättää kysymyksiä. Yksilöllisen oppimisen pioneerit, vantaalaisopettajat Pekka Peura ja Markus Humaloja vastasivat yleisön kysymyksiin Ylen livechatissa.

Osallistu
Pekka Peura ja Markus Humaloja istuvat nojatuoleissa
Juha-Pekka Inkinen / Yle

Yksilöllistä oppimismallia lukiossa ja alakoulussa kehittäneet Pekka Peura ja Markus Humaloja vastasivat yleisökysymyksiin Ylen livechatissa maanantaina. Peura opettaa lukion matematiikkaa, Humaloja peruskoulun neljäsluokkalaisia.

Kokosimme vastaukset kahdeksaan yleisöä mietityttäneeseen kysymykseen. Peuran ja Humalojan opetusmalleja voi seurata Ylen Koulukorjaamo-sarjassa verkossa ja A-studiossa (siirryt toiseen palveluun).

1. Onko tälläinen koulu sallittu?

*Pekka Peura: *Pyrimme nimenomaan kehittämään toimintamalleja, joilla pystyisimme vastaamaan uuden opetussuunnitelmien vaatimuksiin. Nykyiset toimintamallit ovat paikoin kaukanakin siitä, mitä ja miten opetussuunnitelmien mukaan meidän pitäisi koulussa opettaa.

2. Tuleeko tulevaisuuden työelämään lisää niitä, jotka haluavat tehdä vain mukavia juttuja?

Markus Humaloja: Vastuun ottaminen omasta oppimisestaan tarkoittaa oppilaalle pääsääntöisesti suuremman vaivan näkemistä kuin mitä valmiiksi tarjotun opetuksen kuunteleminen. Toivon kovasti, että nämä oppilaat osaavat tehdä tulevaisuudessa työtään sellaisilla tavoilla että se on heille motivoivaa.

3. Tekevätkö oppilaat enemmän töitä yksilöllisessä mallissa opettajajohtoiseen verrattuna?

Markus Humaloja: Tekevät. Alkumetrien jälkeen se realisoituu oppilaille ja he huomaavat lisääntyneen vastuun ja työmäärän. Vapaus kuitenkin palkitsee oppilailta kysellyn palautteen perusteella.

4. Jos oppilaat tekevät enemmän töitä, onko meillä lukiossa kohta loppuunpalavia abeja?

Tehokas työskentelyaika päivässä on selvästi vähemmän kuin kahdeksan tuntia. Pohdiskelen varovasti sellaista käytäntöä, että aamupäivällä opiskeltaisiin 2–3 tuntia, sitten olisi pari tuntia siestaa (ruokailu, musiikkia, kuvataiteita, urheilua, rentoutusta). Iltapäivällä voisi taas ottaa parin tunnin aktiivisen aivotyöskentelyn. Hyvien elämänhallintataitojen kehittäminen pitäisi olla myös koulussa keskiössä.

5. Mitä edistyneet oppilaat tekevät, kun saavat tehtävät tehtyä?

Markus Humaloja: Hänellä on vapaus tehdä melkein mitä tahansa hänestä itsestään lähtevää projektia. Yleensä parhaat tuotokset syntyvät, kun oppilaat keksivät yhdessä jonkin heitä kiinnostavan aiheen. Meillä on syntynyt wikisivuja luokkien omaan wikiin, elokuvia, nukketeatteria, taidenäyttelyä, pihapeliohjevideoita pienemmille...

6. Miten yksilöllisessä mallissa pärjäävät oppilaat, joilla on heikko itsesäätely?

Markus Humaloja: Itsesäätelyn tukemiseen ja opetteluun jää yksilöllisessä mallissa enemmän aikaa. Vietän näiden oppilaiden kanssa niin paljon enemmän aikaa, että myös tunnepuoli itsesäätelyn tukemisessa on paremmalla tolalla. Pystyn oikeasti auttamaan keskittymisessä sen sijaan että edestä komentaisin.

7. Oppivatko lapset vastuullisemmiksi muutakin elämää ajatellen?

*Markus Humaloja: *Lapset todellakin kehittyvät itsenäisemmiksi. He ottavat vastuuta ja kantavat sitä ansiokkaasti. Siis ihan kaikki heistä. Kukaan ei ole täydellinen ja tätäkin opetellaan, mutta ihan selvästi kaikki tässä kehittyvät.

8. Lisääntyykö kiusaaminen, kun ryhmätöitä ja niiden vertaisarviointia on paljon?

*Markus Humaloja: *Vertaisarviointi ja ryhmätyöt toimivat kiusaamisnäkökulmasta mielestäni juuri toisin päin. Oppilaat joutuvat asettumaan toisten saappaisiin arvioidessaan työskentelyä ja tuotoksia ryhmänsä kanssa. Tämä näyttäisi enemmänkin lähentävän oppilaita kuin aiheuttavan kiusaamista.

Koko keskustelu on luettavissa täällä.