Lapin lammastalous näyttää kasvun merkkejä

Lapissa lammastalouden tulevaisuus näyttää melko hyvältä, sanoo lampolan isäntä Matti Rissanen Sodankylän Jeesiöstä. Rissasen mukaan Lapin uuhimäärä on vähentynyt, mutta jatkavat tilat harkitsevat tuotannon laajentamista, lisäjalostusta ja suoramyyntiä.

lammas
Lampuri Matti Rissanen
Matti Rissanen jätti koneinsinöörin työt ja ryhtyi lampuriksi kotitilallaan Sodankylän Jeesiössä. Haastattelu ja kuva: Jorma Korhonen / Yle

Pääsiäisen aikana karitsan lihan kysyntä kasvaa, mutta Rissasen tilalla Sodankylän Jeesiössä luotetaan tasaiseen kysyntään ja tulovirtaan.

Viime vuonna Rissasen tila valittiin Vuoden lammastilaksi Suomessa.

Meri-Lapin Karitsalla hyvä kysyntä

Rissasen tila tuotti viime vuonna noin 10.000 kiloa karitsanlihaa ja parituhatta kiloa lampaanvillaa. Liha markkinoidaan Meri-Lapin Karitsana.

– Onhan tuo lihamäärä sentään prosentin verran Suomen koko tuotannosta, miljoonasta kilosta, Rissanen laskee. Hänen mukaansa kotimaisen karitsanlihan kysynnässä Meri-Lapin Karitsa ja suoramyynti vetivät hyvin.

– Paikallinen tuotemerkki näyttäsi kantavan jatkossakin, hän pohtii.

Lampaanlihaa kysytään enemmän kuin kotimaan tuotanto pystyy tarjoamaan. Noin puolen miljoonan kilon vailinkia paikataan tuonnilla lähinnä Uudesta-Seelannista.

Lampaat Rissasen lampolassa
Uteliaitakin mokomat ovat nämä Rissasen lampolan asukkaat.Jorma Korhonen / Yle

Lammastalous sopii Lappiin

Alan järjestötyössäkin mukana oleva Matti Rissanen uskoo lampaankasvatuksen säilyvän, kehittyvän ja kasvavan Lapissa, koska se on täällä mahdollista.

– Jos ei halua harjoittaa karjataloutta, niin lammastalous on hyvä vaihtoehto.

Rissasen mukaan Lapin uuhimäärä on laskenut reilusta 10.000:sta nykyiseen 8000 uuheen, mutta jatkavilla tiloilla on uskoa tulevaisuuteen.

Nykyisten lammastilojen kasvua rajoittaa tukikelpoisen pellon ja isommissa yksiköissä myös perheen työmäärä, Rissanen sanoo.

EU asettaa omat tiukat rajansa

Matti Rissasen mukaan lammastaloudesta on tullut entistä ammattimaisempaa toimintaa. EU asetaa sille, kuten muullekin maataloustoiminnalle, omat tiukat määräyksensä.

– Jokainen lammas on tarkassa seurannassa korvamerkkinsä kautta. Miten kasvatettu, miten ruokittu ja millä laitumella, miten poikinut...

– Sosiaaliturvatunnus pitää olla, niinkuin ihmiselläkin, lampuri naurahtaa.

Koneinsinööristä lampuriksi

Matti Rissanen jatkaa lammastilalla vanhempiensa työtä. Hän isännöi jo kolmannessa sukupolvessa Sodankylän vanhimpiin kuuluvia viljelystiloja keskellä Jeesiön kylää. Hän otti isännän vastuut kuusitoista vuotta sitten. Nyt kasvatuksessa on 250 uuhta ja karitsat päälle.

Karitsoja Rissasen lampolassa Sodankylässä
Karitsat - niin viehättäviä, mutta lihantuotannossa lyhytikäisiä.Jorma Korhonen / Yle

Lammastalous on ollut tilan tuotantosuuntana jo neljättäkymmenettä vuotta.

Rissasen Silja-vaimo työskentelee Sodankylässä käräjätuoomarina. Perheen tytär ja poika ovat jo aikuisia. Poika vastaa tätä nykyä perheen pienestä porokarjasta.

Ennen lampurin uraansa Matti työskenteli Etelä-Suomessa konepuolen insinöörinä. Hän tekee mielellään metsätöitä ja harrastaa edunvalvontaa. Matti tunnetaan myös vuolaana keskustelijana, jolta eivät tarinat lopu kesken.