Opetuksen asiantuntija: Yleissivistyksen pohjaksi ei peruskoulu riitä, kuten opetusministeri väittää

Osa lukioista lähtee kokeiluun, jossa esimerkiksi historiaa ja yhteiskuntaoppia tai maantiedettä ei välttämättä tarvitse opiskella lainkaan.

Aamu-tv
Laura Kolbe ja Olavi Arra.
OAJ:n erityisasiantuntija Olavi Arra ja Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe keskustelivat lukiokokeilun merkityksestä.

Suomessa on 350 lukiota, joista elokuussa alkavaan kokeiluun pääsee halutessaan mukaan 50. Opetusministeriön ja Opetushallituksen kolmevuotinen ohjelma (siirryt toiseen palveluun) lisää vapaaehtoisuutta ja vähentää pakollisia aineita – pakollisia olisivat vain terveystieto ja uskonto tai elämänkatsomustieto.

Kokeilu voisi yleistyessään romuttaa koulujärjestelmän kyvyn tasata eriarvoisuutta, Euroopan historian professori Laura Kolbe pelkää.

– Koulun tehtävä on ollut opettaa yhdenmukaisesti yleissivistäviä aineita, joita oppilas tarvitsee elämässä pärjätäkseen. Kun valinnanvapaus lisääntyy, parhaiten valintoja tekevät ne, joilla on kotien ohjeistus ja tuki takanaan.

Vaikka sanotaan, että valintaa lisätään, todellisuudessa mahdollisuudet saattavat heiketä.

Olavi Arra

Kyse on siis lukioista eikä peruskoulusta. Silti kuohuntaa ovat aiheuttaneet juuri käsitykset peruskoulun antamista eväistä. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoi tammikuisessa lehtihaastattelussa (siirryt toiseen palveluun) hanketta puolustaessaan, että jo peruskoulu "antaa erittäin laajan yleissivistyksen".

OAJ:n erityisasiantuntija Olavi Arra on jyrkästi eri mieltä.

– Peruskoulu ei missään tapauksessa riitä yleissivistyksen pohjaksi. Täytyy muistaa, että peruskouluikäinen on lapsi, eivätkä hänen ajattelutaitonsa ole kehittyneet täyteen aikuiseen valmiuteen.

Aamu-tv:ssä vieraillut Arra ottaa esimerkiksi historian opiskelun, joka alkaa alakoulun viimeisillä luokilla. Hänen mukaansa tuonikäisten taidot ymmärtää syy-seuraussuhteita ja kronologiaa ovat vasta idullaan.

– Jos sen varaan lasketaan, että tiettyjä asioita ei ole myöhemmin mahdollista käsitellä, ollaan pahasti pielessä.

Arra kummasteleekin opetusministerin perusteluja.

– Eikö hänellä ole virkamiehiä ja asiantuntijoita, jotka kertoisivat, mitä [peruskoulussa kertyvästä sivistyksestä] sanovat aivotutkimus ja kehityspsykologia?

Huolestuttavimpana kokeilussa OAJ:n Olavi Arra pitää haja-asutusalueiden pienten lukioiden asemaa: Pieni koulu voi Arran mielestä joutua määrittelemään vähimmäismäärän kiinnostuneita, joille esimerkiksi psykologian opetusta on varaa tarjota.

– Eli vaikka sanotaan, että valintaa lisätään, todellisuudessa oppilaiden valinnan mahdollisuudet saattavat heiketä, Arra pohtii.