Kaksi sormusta yhden hinnalla ja kaikki juhlat samalle päivämäärälle – Pohjalainen romantiikka on käytännöllistä

Jalasjärveläisten Hanna ja Kristian Huovisen elämän kantava motto on: se mikä sovitaan, se pidetään. Hanna ja Kristian ovat syntyperäisiä eteläpohjalaisia, jotka rakastuivat parikymppisinä. Kaksilapsisen perheen vanhemmat toteavat, että kumpikaan ei oikeastaan edes halunnut hakea puolisoa oman maakunnan ulkopuolelta.

Kotimaa
Jalasjärveläiset Hanna ja Kristian Huovinen eivät etsineet puolisoa muualta kuin omasta maakunnastaan eli Etelä-Pohjanmaalta.
Mirva Ekman / Yle

JalasjärviValtatie 3:n varrella keskellä laajaa peltomaisemaa seisoo Hanna ja Kristian Huovisen kaksilapsisen perheen koti. Vanhaa keltaista taloa on kunnostettu ja laajennettukin vuosien mittaan. Ollaan lakeuksilla. Luminen pelto vain jatkuu ja jatkuu.

Hannan, 36, ja Kristianin, 34, rakkaus syttyi yhteisen harrastuksen myötä. Molemmat olivat parikymppisiä ja mukana jalasjärveläisnuorten Notre Damen kellonsoittaja -musikaalissa. Hanna oli musikaalin bändissä kosketinsoittaja ja Kristian rumpali.

Bändin muut jäsenet kyllä huomasivat, että jotain on tapahtumassa.

– Kristian oli ainakin riittävän sinnikäs, muistaa Hanna.

– Pitää olla määrätietoinen, Kristian puolustelee.

Jalasjärveläisten Hanna ja Kristian Huovisen koti on maalla.
Huovisen perheen pihalla on tilaa leikkiä.Mirva Ekman / Yle

Kristian rakastui Hannan luonteeseen.

– Hanna on suora ihminen. Ei tartte arvailla mitä hän tarkoittaa.

Musikaalin aikaan Hanna oli töissä kunnan nuorisotoimistossa. Kristian alkoi käydä kahvilla useamman kerran päivässä, vaikka illlatkin oltiin yhdessä musikaalin harjoituksissa.

Romanttinen kosinta tekstiviestillä

Puolen vuoden seurustelun jälkeen pari meni kihloihin ystävänpäivänä 2002. Kristian oli tuohon aikaan armeijassa ja sen takia Hanna valitsi kihlasormukset yksin.

– Oli tarjous kaksi yhden hinnalla ja ostin, selventää Hanna valintaa.

Oli tarjous kaksi yhden hinnalla ja ostin

Hanna Huovinen

Parin vuoden kuluttua tapahtui romanttiseksi luokiteltava kosinta, kun Kristian lähetti Hannalle tekstiviestin "Lauantaina on ystävänpäivä. Olisiko se hyvä hääpäivä?"

– Sen jälkeen en kyllä sinä päivänä pystynyt töitä tekemään, kertoo Hanna.

– Ei tarvitse huonomuistisen monta päivää muistaa, kun ystävänpäivä, kihlauspäivä ja hääpäivä ovat samaan aikaan, tuumaa Kristian.

Hanna ja Kristian Huovinen.
Hanna osti kihlasormukset tarjouksesta, mutta vihkisormuksia harkittiin jo tarkemmin. Mirva Ekman / Yle

Tällä kertaa molemmat valitsivat itse omat sormuksensa. Kristianilla se on leveä keltakultainen ja Hannalla niinikään keltakultainen, kapeahko ja timantein koristeltu.

Hääjuhla pidettiin Jalasjärven suosituimmassa juhlapaikassa työväentalolla, parin sadan metrin päässä perheen nykyisestä kodista. Hannan ja Kristianin mukaan talvihäät ovat paljon halvemmat ja helpommin järjestettävissä kuin kesähäät.

Hanna ja Kristian ovat tyyppillinen pariskunta tässä maakunnassa. Eteläpohjalaiset löytävät aviokumppaninsa useimmiten oman maakunnan alueelta. Eteläpohjalaisista yli 60 prosenttia on naimisissa eteläpohjalaisen kanssa. Luku on korkein koko Suomessa.

Maakuntarajan yli ei kurkisteltu

Jalasjärvi on ollut Hannan koti aina, lukuun ottamatta paria opiskeluvuotta Porissa. Nyt hän työskentelee lastenhoitajana päiväkodissa.

Kristian on syntynyt Seinäjoella ja käynyt armeijan Satakunnassa, mutta asunut myös suurimman osan elämästään Jalasjärvellä. Hän on äänentoistoalan yrittäjä ja muusikko, päätyönään porilaisen Remix-yhtyeen laulusolisti.

Pariskunnalla on kaksi poikaa Joona, 4, ja puolitoistavuotias Konsta.

Oikeastaan koskaan ei ole muun maakunnan tytöt kiinnostaneet

Kristian Huovinen

– En ole ikänä ajatellut, että vaimoa pitäisi hakea oikein kaukaa. Oikeastaan koskaan ei ole muun maakunnan tytöt kiinnostaneet, vakuuttaa Kristian.

Musiikki yhdistää jalasjärveläisiä Hanna ja Kristian Huovista.
Musiikki kuuluu edelleen Huovisen perheen arjessa.Mirva Ekman / Yle

Myöskään Hannaa ei ole kiinnostaneet toisten maakuntien pojat.

– Kun ei oikein pohjalaisesta kummempaa tiedä, niin paha se on lähteä vertaamaan, Kristian tokaisee.

Kristian sanoo, että lyhyen Satakunnassa olon jälkeen paluu Jalasjärvelle oli itsestäänselvää. Siitä ei edes tarvinnut keskustella.

– Täällä on oma rauha. En viihdy, jos naapurit ovat ihan lähellä. En myöskään halua asua hiekkatien päässä, pitää olla asfaltti perille, Kristian summaa ihanneasumistaan. Nykyisessä kodissa tämä kaikki toteutuu.

Kun ei oikein pohjalaisesta kummempaa tiedä, niin paha se on lähteä vertaamaan

Kristian Huovinen

– Jos omia töitä ajattelen, niin kannattaisi asua muualla, mutta tässä ollaan ja pysytään, sanoo Kristian jämptisti. Tässä kohtaa tatuoitu käsi ja korvarenkaat hieman heilahtavat.

Puhe paljastaa kotipaikan

Pariskunnan mukaan pohjalaisuus näkyy heidän suhteessaan tietynlaisena yksioikoisuutena. Molemmat tunnustautuvat häpeilemättä pohjalaisiksi.

Myös käsitys siitä, kuinka asioiden pitäisi tapahtua, on perheessä hyvin pohjalainen.

– Se mitä sovitaan, se pitää, Hanna ja Kristian vakuuttavat molemmat.

Hanna ja Kristian Huovinen keittiönsä ääressä.
Kristian tekee ilta- ja viikonlopputöitä ja Hanna päivätöitä. Yhteisiä kahvihetkiä on sangen harvoin.Mirva Ekman / Yle

Eteläpohjalaisperheissä lapsille puetaan rasat, kun on kylmä ja oikaastaan pultut, jos ne on huonosti. Ehtoolla saatetaan käydään mummolassa ropsulla.

Huovisella ei puhuta tyypillistä pohjalaista, mutta murre kuuluu puheessa.

– En edes puhu kovin leveää, mutta silti muut huomaavat, kun ollaan maakunnan ulkopuolella, kertaa Hanna.

– Puhetyylini on sellainen, että kuulen siitä muilta ihan viikottain. Ihmiset eivät arvaile mistä päin olen, vaan tietävät sen kyllä heti. Fraaseja viljelen aika paljon eli siitä tulee paljon palautetta ja kysymyksiä. Satakuntalaiset eivät tajua, kun eivät puhu oikein mitään suomenkieltä, lisää kokemuksistaan Kristian.

Joskus pitää tovi tuumata

Jos Hannalle ja Kristianille tulee riitaa, niin molemmilla on selkeät mielipiteet asioista. Sananvaihto on nopeaa ja sitten toinen lähtee pihalle. Hetken tuumataan. Joskus on mökötettykin.

– Yleensä se menee ohi nopeasti. Kaunaa ei kanneta ja vuoronperään molemmat antavat periksi, kuvaa Kristian.

Riidanaiheet ovat yleensä samoja. Ne liittyvät siihen, että ollaan eri aikaan töissä, yhteistä aikaa on vähän ja lapset vaihdetaan lennossa. Lisäksi Hannan mielestä perheen miesten siivouskäsitys on erilainen kuin hänellä.

Kumpi määrää kaapin paikan, se riippuu asiasta. Talon osto ja remontti on tehty yksissä tuumin. Hanna päättää kaikki lapsiin liittyvät asiat kuten vaatehankinnat ja harrastukset.

– Pelit ja vehkeet, joita itse käytän itse ostan, enkä kysele Hanna mielipiteitä, kertoo puolestaan Kristian.

Arkipäivän rakkaus pariskunnalla näkyy muun muassa lasten hoidossa. Siihen osallistuvat molemmat.

– Minun ei tarvitse yhtään huolehtia, kun pojat jäävät isänsä kanssa. Voin luottaa siihen, että kaikki sujuu, kertoo Hanna.

Nimettömät kahvipöydässä.
Musiikki toi Hannan ja Kristianin yhteen. Kristian rakastui Hannan suoraan luonteeseen.Mirva Ekman / Yle

Suku vahvana ympärillä

Hannan lähisuku asuu Jalasjärvellä, moni jopa saman tien varrella. Kristianin suku ei ole sen kauempana kuin Seinäjoella ja Lapualla.

Tästä seuraa monta hyvää asiaa.

– Tukiverkko on lähellä. Se helpottaa arjen pyöritystä, varsinkin nyt kun kakarat ovat vielä pieniä.

– Kun on tarve, isovanhemmat hoitavat poikia. Ilman tukiverkkoa arki olisi kohtalaisen vaikea saada toimimaan.

Haastattelun päätteeksi perhe suuntaakin päiväkylään neljän kilometrin päähän mummolaan.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.