Japanin tsunamista viisi vuotta – Fukushiman ydinvoimalassa säteilee yhä rajusti

Valtava maanjäristys ja etenkin sitä seurannut tsunami vaativat miltei 19 000 kuolonuhria ja aiheuttivat maailman toiseksi pahimman ydinonnettomuuden.

Ulkomaat
Mies suojapuvussa.
Fukushiman ydinvoimalan reaktoreita ei päästäne puhdistamaan ennen vuotta 2021.

Maaliskuun 11. päivänä vuonna 2011 klo 14.46 paikallista aikaa Tyynenmeren pohjaa ravisteli maanjäristys. Se oli erittäin voimakas ja pitkäkestoinen jopa järistyksiin tottuneelle Japanille. Koillis-Japanin rannikolle oli järistyskeskuksesta matkaa 130 kilometriä.

Maanjäristyksissä vapautuvaa energiaa mittaava magnitudiasteikko näytti voimaksi 9,0. Sitä voimakkaampia järistyksiä ihminen on mitannut vain kolme. Japanissa tuhoa moninkertaisti järistystä seurannut tsunami, joka yllätti korkeudellaan.

Kartta tuhoalueesta.
YLE/Uutisgrafiikka

Lähes 15 900 ihmistä kuoli, useimmat hukkumalla. Noin 2 600 katosi meren nieleminä. Lähes 128 000 rakennusta tuhoutui ja yli miljoona vahingoittui. Veden alle jäi yli 560 neliökilometriä maata.

Ydinreaktorien ytimet sulivat

Fukushima Daiichin ydinvoimala osui tuhon silmään. Maanjäristyksestä laitoksen rakenteet selvisivät, mutta tsunami oli liikaa. Aalto nousi rantaan iskiessään 39 metrin korkuiseksi, ja pärskeet ylsivät vielä voimalan saavuttaessaankin15 metriin.

Maanjäristyksessä ja tsunamissa kuoli lähes 19 000 ihmistä. Useimmat hukkuivat. Noin 2 600 jäi kateisiin.

Maanjäristys katkaisi ydinvoimalan sähköt ja tsunami varavoimageneraattorit. Voimalan jäähdytysjärjestelmä petti, lauhdutusaltaan vesi alkoi kiehua ja kolmen reaktorin ytimet sulivat. Rakennukseen kertynyt paine räjäytti katon.

Ympäristöön levisi niin paljon radioaktiivisia aineita, että arvio uhkan vakavuudesta nostettiin samaan korkeimpaan luokkaan kuin Tšernobylin ydinonnettomuudella. Tuo vuonna 1986 sattunut tuho on maailman pahin ydinturma, joskin eri syystä: Tšernobylissa sähkönsyöttökoe aiheutti suuren energiapiikin ja se puolestaan räjähdyksen.

Japanin viranomaiset arvelivat aluksi, että asukkaiden evakuointi kolmen kilometrin säteeltä riittäisi, mutta pian päädyttiin 20 kilometriin ja paikoin laajempaankin evakuointiin. Kotoaan joutui lähtemään 150 000 ihmistä. Muiden maanjäristys- ja tsunamituhojen takia kodittomia oli aluksi jopa puoli miljoonaa.

Maanviljelijöiden lisäksi elinkeinonsa menettivät kalastajat, kun kalastaminen lähistön merialueilla kiellettiin ja säteilypelkojen takia maine meni kauempaakin pyydetyiltä saaliilta.

Viranomaiset: Ei syöpäkuolemia

Kaksi kalastajaa irrottaa veneessä oistereita verkosta.
Osterinpyytäjiä Mounenlahdella tämän vuoden helmikuussa. Maanjäristys- ja tsunamialueella on korjattu viidessä vuodessa paljon, muun muassa 95 prosenttia sairaaloiden tuhoista, mutta kalastusteollisuuden toipuminen on ollut hitainta.Everett Kennedy Brown / EPA

Viranomaiset arvioivat, että 70 prosenttia evakuoiduista saa paluuluvan ensi kevääseen mennessä. Ensimmäiset luvat myönnettiin viime syyskuussa, mutta harva on halunnut tai uskaltanut palata.

Viranomaisten laskelmien mukaan Fukushiman onnettomuus ei koskaan näy piikkinä syöpätilastoissa. Alueen asukkaat olisivat saaneet saman säteilymäärän käymällä yhdessä magneettikuvauksessa, eikä työntekijöilläkään ole hätää, viranomaiset sanovat.

Itse voimalassa säteily on kuitenkin edelleen niin voimakasta, että se tappaisi suojautumattoman ihmisen nopeasti. Sisimmissä tiloissa ovat käyneet vain robotit, ja niidenkin sähkölaitteet hyytyvät säteilyn vuoksi parissa päivässä.

Vesi oli tsunamin jälkeenkin Fukushiman suuri ongelma. Sade valui sisään rikkoontuneeseen rakennukseen ja huuhteli mukanaan radioaktiisia aineita. Hätäjäähdytykseen pumpattu vesi puolestaan täytti säiliöt piripintaan, ja vuotojen takia maaperään ja mereen on karkaillut radioaktiivista vettä.

Jäähdyttämistä jatketaan

Fukushiman voimalasta vastaava Tokyo Electric Power Company, Tepco, ja viranomaiset päättivät viime syksynä, että alueen pohjavesiä oli saatu suodatettua kyllin puhtaiksi, jotta niitä voitiin alkaa palauttaa mereen. Reaktorien jäähdytysvesi sen sijaan on yhä erittäin radioaktiivista.

Alueelta on tähän mennessä poistettu yhdeksän miljoonaa kuutiometriä saastunutta maata ja kasvustoa. Se kuitenkin on vasta kymmenesosa asiantuntijoiden arvioimasta puhdistustyöstä.

Jäähdytysveden pumppaamista voimalaan ei voida edelleenkään lopettaa, sillä polttoaine voisi kuumentua ja sulaa uudelleen. Vesi valuu voimalan pohjarakenteisiin ja sieltä pohjaveteen, josta se kerätään säiliöihin.

Voimalan johtajan Akira Onon mukaan se on Fukushiman akuutein ongelma: uusille tankeille ei ole enää tilaa, mutta saastunutta vettä kertyy yhä lisää. Tepco aikoo tänä vuonna aloittaa veden pumppaamisen peruskallion putkistoon, jossa se jäädytettäisiin suojamuuriksi pohjavedelle.

Japanilaisnainen heiluttaa keltaista viuhkaa ja torjuvan käden muotoista kylttiä, joiden teksteissä vastustetaan ydinvoimaa.
Ydinvoimaloiden käynnistämistä vastustava mielenosoittaja pääministerin virka-asunnon edessä loppukesällä 2015.Frank Robichon/ EPA

Kansa kääntyi ydinvoimaa vastaan

Ennen Fukushiman onnettomuutta Japani tuotti neljäsosan energiastaan ydinvoimalla. Turman jälkeisenä vuonna suljettiin maan kaikki yli 50 ydinvoimalaa. Keskeinen syy oli kansalaisten suuttumus: hitaasti tiedottaneiden viranomaisten ja Tepcon epäiltiin salailleen ongelmia Fukushimassa – ehkäpä siis muissakin ydinvoimaloissa.

Käynnistyslupaa on anonut 25 voimalaa. Vain kolme on luvan saanut, ja niistäkin on kiistely oikeudessa. Yleinen mielipide on voimaloiden käynnistämistä vastaan, ja mielipidekyselujen perusteella yli puolet kansasta karsastaa ydinvoimaa yleensäkin.

Japanin yleisradioyhtiön NHK:n viimekuisessa kyselyssä vain kolme prosenttia vastaajista kannatti uusien ydinvoimaloiden rakentamista.

IAEA: Riskejä vähäteltiin

Turma on syönyt pahoin myös uskoa poliitikkojen, viranomaisten ja ydinvoimayhtiöiden luotettavuuteen. Niin valtiota kuin Tepcoa vastaan on vireillä joukkokanteita, joissa evakuoidut vaativat korvauksia, ja syyttäjä ilmoitti viime kuussa rikoskanteista Tepcon entistä johtoa vastaan.

Kolmea entistä johtajaa syytetään huonosta varautumisesta tsunamivaaraan. Viranomaiset joutuivat lain mukaan nostamaan syytteet, kun kansalaisista muodostettu komitea oli vaatinut sitä toistamiseen.

Yhtenä perusteena vaatimukseen oli Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n viimevuotinen raportti. Sen mukaan onnettomuuteen vaikutti keskeisesti se perusteeton usko, että voimala oli täysin turvassa kaikilta katastrofeilta.

Sama koski myös muuta varautumista tsunamiin: hyökyaallon koko yllätti varoituksen antaneet viranomaiset, ja monilla alueilla – muun muassa Fukushimassa – vain vähän yli puolet ihmisistä lähti turvaan. Tosi tilanteessa edes pako kolmannen kerroksen korkeudelle ei riittänyt pelastamaan kaikkien henkeä.