Miksi kaikki puhuvat nyt Suomen mallista?

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toisti maanantaina useaan otteeseen työmarkkinajärjestöille toiveen, että Suomen mallista pitää neuvotella. Mitä Suomen malli tarkoittaa? Kuka sen keksi?

politiikka
Lauri Lyly puhuu tiedotusvälineille.
Lauri Lyly puhui tiedotusvälineille SAK:n hallituksen ylimääräisen kokouksen yhteydessä 24. syyskuuta 2015.Jarno Kuusinen / AOP

SAK puheenjohtaja Lauri Lyly astui syyskuussa 2015 tiedotusvälineiden eteen kertomaan SAK:n sorvaamasta, hallituksen pakkolait haastavasta työmarkkinasopimuksesta. SAK:n kriisisopimus oli yksi lukuisista yrityksistä saada Suomeen hallituksen toivoma laaja, maan kilpailukykyä kohentava sopimus.

Lyly kertoi SAK:n esityksen perustuvan Suomen malliin pohjautuviin maltillisiin palkkaratkaisuihin. Samalla lausuttiin ensi kertaa julkisuudessa palkkaratkaisua tarkoittava käsite "Suomen malli".

Lyly tuli käyttäneeksi kameroiden edessä keskusjärjestön palavereissa tiuhaan viljeltyä lempinimeä Ruotsia jäljittelevälle tavalle määrittää palkkojen taso. Ensimmäisinä Suomen mallista olivat keskusjärjestön palavereissa puhuneet SAK:n ekonomistit.

Vientiteollisuus edellä – ei uusi idea

Kansantalouden jakaminen julkiseen ja yksityiseen sektoriin johtaa juurensa 1980-luvulle. Silloin konservatiivi pääministeri Margaret Thatcher siirsi Britanniassa ammattiyhdistysliikeen valtaa avoimelle sektorille.

Suomessa vientiteollisuudella on ennenkin ollut roolinsa palkankorotusten tason määrittelyssä. Perinteisten tulopoliittisten kokonaisratkaisujen eli tupojen yhteydessä liikkeelle on jo pitkään lähdetty vientivetoisesta Metalliliitosta.

Suomen mallin varsinainen pohja on kuitenkin Ruotsin mallissa. Sitä hehkutettiin vuolaasti esimerkiksi EVA:n elokuussa 2014 julkaisemassa raportissa (siirryt toiseen palveluun) Euroopan parhaat reseptit.

Raportin mukaan Ruotsin mallissa vientiteollisuuden työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sopivat palkoista ja työehdoista ensimmäisinä. Muut alat seuraavat perässä käyden omat neuvottelunsa teollisuuden määrittämän palkankorotushaarukan sisällä. Teollisuuden työehtoneuvottelut aloitetaan jo ennen edellisen sopimuksen päättymistä.

”Palkkamaltti turvaa tasapainoista talouskehitystä”, raportti toteaa. Vientiteollisuutta korostava sopimusjärjestelmä oli Ruotsin vastaus 1990-luvun talouskriisiin.

Siitä puhuvat jo poliitikotkin

Kotimaan politiikassa Ruotsin malli nousi poliitikkojen huulille viimeistään toukokuussa 2015. Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg ja silloinen VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen kirjoittivat raportin Strategia Suomelle (siirryt toiseen palveluun). Se oli pääministeri Alexander Stubbin (kok.) pyynnöstä laadittu talouspolitiikan linjaus uudelle vaalikaudelle.

Vartiainen liittyi pian raportin julkaisun jälkeen kokoomukseen, ja nousi puolueen riveissä eduskuntaan. Raportissa esitetään, että vientiteollisuuden tulisi toimia palkkajohtajana muiden alojen seuratessa perässä.

Helmikuun lopussa työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät vihdoin sopuun kilpailukykysopimuksesta. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) pettymykseksi sopimuksesta ei löytynyt kantaa Suomen malliin. Työmarkkinaosapuolet olivat deletoineet hankalan asian sopimustekstistä.