Akka, suttura tai neito – naista tarkoittaviin sanoihin sisältyy usein tunnelataus

Naista tarkoittavat sanat herättävät usein enemmän tunteita kuin miestä tarkoittavat sanat. Jo Agricolan aikaan naisista puhuttiin vaimoina ja nainen-sanaa vältettiin, koska se yhdistyi naimiseen.

Kotimaa
Nainen seisoo kuulosuojaimet päässä.
Nadja Mikkonen / Yle

Akka, eukko, emäntä, suttura, ämmä, muija. Ukko, köriläs, jätkä, heppu.

Miestä tarkoittavat sanat ovat usein yleiskielisiä, neutraaleja tai jokseenkin positiivisia, kun taas naista tarkoittavia sanoja on slangissa ja niihin liittyy usein jokin tunnelataus, kertoo suomen kielen professori emerita Kaisa Häkkinen Turun yliopistosta.

– Jos katsotaan normaaleista yleiskielen sanakirjoista, saa vaikutelman, että miehille on enemmän nimityksiä. Niille on myös enemmän käyttöä, muun muassa nimitysten sanakirja-artikkelit ovat pidempiä.

Naisille kuitenkin on runsas lista nimityksiä – ne vain ovat sellaisia, että yleiskieliseen sanakirjaan niitä ei huolita.

– Usein sanotaan, että naisiin liittyy enemmän tunteita. Naisilla on enemmän tunteita, ja naisista puhumiseen liittyy enemmän tunteita. Se varmasti heijastuu sanastoon, Häkkinen sanoo.

Suttura kertoo ulkonäöstä

Häkkisen mukaan etenkin nykyslangin sanastossa ja "seksisanastossa" naisiin liittyvissä ilmauksissa saattaa esimerkiksi tulla esiin jokin naisen ulkoinen piirre.

– Jos puhutaan naisesta sutturana, siihen liittyy tietty kuva ulkonäöstä.

Aivan kaikki naista tarkoittavat sanat eivät ole negatiivisia. Häkkinen joutuu kuitenkin hieman hakemaan, ennen kuin hän keksii enemmän positiivisia kuin negatiivisia tunteita herättävän naissanan.

– Neito. Jos ei sitä käytetä halventavasti, se on sinänsä ihan myönteinen.

Miehistä on puhuttu miehinä ja naisesta suhteessa johonkuhun mieheen, yleensä aviomieheen.

Kaisa Häkkinen

Toisaalta sanojen herättämät tunteet eivät ole aina täysin yhteisiä, vaan niihin vaikuttaa esimerkiksi murretausta. Ämmä on toiselle nimittelyä, toiselle normaali vanhaa naista tai isoäitiä kuvaava sana, Häkkinen kertoo.

Vaimoja oli ennen naisia

Edes nainen-sana ei ole ollut aina neutraali. Mikael Agricolan teksteissä oli velhonaisia ja porttonaisia, mutta neutraalina naisen nimityksenä sanaa ei käytetty.

Syynä on sanan historia. Häkkinen kertoo, että sana liitetään sukupuoliyhteyttä tarkoittavaan naida-verbiin, minkä takia sitä on joskus vältelty.

– Vanhassa kirjakielessä puhutaan vaimosta. Vaimo on vanha, käypä, neutraali tai kunnioittava naisen nimitys.

Alun perin sana lienee tarkoittanut esimerkiksi sielua tai henkeä, mistä se on yleistynyt tarkoittamaan naista.

Jonkun puolisoon viittaava merkitys sanalle on tullut vasta myöhemmin. Kun naisen rooli yhteiskunnassa oli suureksi osin olla jonkun puoliso, merkitykset sekoittuivat ja hämärtyivät.

– On katsottu, että ilman muuta aikuisen naisen kuuluu olla jonkun vaimo, se on naisen normaali olotila. Miehistä on puhuttu miehinä ja naisesta suhteessa johonkuhun mieheen, yleensä aviomieheen.