Professoreista alle kolmannes naisia – Katso naistutkijoiden neuvot nuorille – video

Vaikka yliopisto-opiskelijoista suurin osa on naisia, pienenee naisten osuus dramaattisesti mitä ylemmäs uratikkaita kiivetään. Tiedenaisten kampanjalla halutaan kannustaa naisia perinteisesti miehisiksi koetuille tutkimusaloille.

Kotimaa
Kuvaussessio

Millainen mielikuva tulee mieleen sanasta fyysikko? Jotta yhä useampi ajattelisi jotain muuta kuin harmaatukkaista miestä, kuvattiin helmikuussa Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n tänään käynnistyvää kampanjaa varten kymmentä suomalaista tiedenaista. He kertovat oman tarinansa matkastaan tieteen raskassarjalaiseksi.

Helsingin yliopiston tutkijan ja tekniikan tohtori Krista Laguksen mielestä naiset kaipaavat enemmän kannustusta ja ulkopuolista sysäystä urallaan kuin miehet.

– Kun tulin tutkijaksi, en edes miettinyt, että voisin tehdä väitöskirjan. Sitten joku mulle sanoi, että sun pitäisi tehdä väitöskirja. Piti tulla se ulkopuolinen kannustus, Lagus sanoo.

Vastauksia ihmiskunnan suuriin kysymyksiin

Tieteellinen laskenta, jonka parissa nämä naiset työskentelevät, on avainasemassa, kun etsitään vastauksia ihmiskunnan suuriin kysymyksiin, kuten geeniperimäämme,

Että ihmiset uskaltaisivat tehdä niitä asioita, jotka oikeasti kiinnostaa.

Hanna Vehkamäki

ilmastonmuutokseen tai nanomateriaaleihin. Tutkijoiden sukupuolijakauma on kuitenkin hyvin miesvaltainen, mikä voi vaikuttaa tutkimuksen näkökulmien ja aiheiden valintaan.

Helsingin tutkijanaisten puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston laskennallisen aerosolifysiikan professori Hanna Vehkamäki haluaa kannustaa nuoria naisia tieteen pariin.

– Että ihmiset uskaltaa tehdä niitä asioita, jotka oikeasti kiinnostaa, eikä jäädä jumiin sellaisiin asioihin, että en pysty tähän, kun näytän tältä tai kun mulla on sellainen tausta, Vehkamäki sanoo.

Naisten lahjakkuus ei kanavoidu professuureihin

Naisten osuutta päällikköasemissa kuvaavassa Maailman talousfoorumin arviossa Suomi on vasta sijalla 55. Yliopistojen ja korkeakoulujen professoreista vajaa kolmannes (28%) on naisia, vaikka yliopisto-opiskelijoista naisia on yli puolet.

– Kyllä se on iso ongelma. Se vääristää kommunikaatiokulttuuria ja arvoilmapiiriä.

Kyllä se on iso ongelma. Se on aivovuoto.

Hanna Vehkamäki

Suunnilleen se lahjakkuus menee varmaan fifty-fifty. Jos siitä toisesta puolikkaasta ei pääse lahjakkaimmat huipputehtäviin, niin se on ongelma. Se on aivovuoto, Vehkamäki sanoo.

– Olisi hyvä, että naisia olisi professoreina ihan esikuvamielessä, että tytöt näkevät, että se on mahdollinen urapolku, Lagus sanoo.

Tampereen yliopistolla terveystieteiden yksikössä laskennallista systeemibiologiaa opettava tekniikan tohtori Reija Autio näkee asian valoisan puolen.

– Onneksi tilanne on muuttumassa, ja seuraava sukupolvi tulee muuttamaan sitä entistä enemmän.

Kuvaussessio
Kannattaa uskaltaa ajatella, ja sanoa mitä ajattelee, menee se syteen tai saveen, kannustaa nuoria naisia Helsingin tutkijanaisten puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston laskennallisen aerosolifysiikan professori Hanna Vehkamäki. Häntä kuvattiin kampanjaa varten Vapa Median tiloissa helmikuussa.Yle

Mielikuva fyysikosta muuttuu

Vain kuudennes suomalaisista työskentelee ammatissa, jossa on yhtä paljon miehiä ja naisia. Tekniikan alalla jako on edelleen erittäin vahva ja alkaa jo koulun penkiltä: vain neljännes tekniikan alan yliopistokoulutuksen aloittavista on naisia. Tilanne on Vehkamäen mukaan muuttumaan päin.

– Jossain vaiheessa tilanne vaan muuttuu sellaiseksi, että kun kuulee sanan fyysikko, niin ei tule mieleen tietynlainen mies, vaan jollekin voi tulla mieleen tällainen tyyppi. Toikin voi olla fyysikko!