Maaseutuviraston ylijohtaja vastaa kritiikkiin: Aikataulussa pysyminen on ykkösprioriteettimme tänä keväänä

Maaseutuvirasto pahoittelee, että viljelijät ovat joutuneet talousvaikeuksiin EU-maataloustukien maksuviivästysten takia. Ylijohtaja Leena Tenhola joutui eilen asian tiimoilta maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen puhutteluun, mutta ei halua tarkemmin kommentoida ministerin kanssa käytyä keskustelua. Sen sijaan hän kertoo, miten tähän tilanteeseen on päädytty.

Kotimaa
Maaseutuviraston ylijohtaja Leena Tenhola
Maaseutuviraston ylijohtaja Leena TenholaTuulia Kujanpää/Yle

Maaseutuviraston ylijohtaja Leena Tenhola kertaa sitä, miten nykyiseen, alaa kuohuttavaan tilanteeseen on tultu.

– Ongelmat juontavat siihen, kun komissio ja neuvosto EU:ssa päättivät uudistaa maatalouspolitiikkaa ja samaan aikaan tehtiin maaseutuohjelman uudistus, joka muutti meidän ympäristötukijärjestelmämme ympäristökorvausjärjestelmäksi, ja komission uudistuksen myötä tuli lukuisia uusia tukia, jotka ovat osoittautuneet viljelijöillekin erittäin monimutkaisiksi.

Muutosten myötä Tenhola kertoo Maaseutuvirastossa herätyn syksyllä 2014 siihen, että uudistukset muuttavat myös tukien maksuaikatauluja. Kun samaan aikaa tulivat myös Venäjän pakotteet ja markkinahintojen romahtaminen, iski kokonaisuus Suomen maatalouden kannattavuuteen.

Tietotekniikkaan on kiinnitetty huomiota

Maaseutuvirastossa tehtiin 2014 suunnitelmat siitä, millä aikataululla tukimaksatuksia tehtäisiin. Koska tukijärjestelmät uudistuivat, myös niitä pyörittävät tietojärjestelmät piti uudistaa. Leena Tenhola on tyytyväinen, että osa maksuista saatiin maksuun viime vuoden loka-joulukuussa, vaikka osa jäi tälle vuodelle.

– Meillä oli 2014 tehty suunnitelmat myös tämän kevään loppumaksuista. Jotta ne voidaan maksaa, on tietojärjestelmän pystyttävä laskemaan edellisen kesän valvontojen tulokset niin, että tukimaksut maksetaan oikein. Tämä on osoittautunut odotettua vaikeammaksi ja monimutkaisemmaksi. Aivan samalla tavoin kuin valvonnan monimutkaisuus näkyy viljelijöille, se näkyy myös tietojärjestelmätyössä.

Tenhola toteaa, että tietotekniikkaan on kiinnitetty huomiota. Yrityksistä huolimatta tietojärjestelmän kehittämistyö ei ole kuitenkaan pystynyt tuottamaan maksatuksia siinä aikataulussa kuin toivottiin. Resursseja on lisätty, ja tietohallintopalveluja tuottavan Maanmittauslaitoksen tietopalveluyksikön kanssa on sitouduttu nyt ilmoitetuista aikatauluista kiinni pitämiseen.

– Se (aikataulussa pysyminen) on aivan ykkösprioriteettimme tänä keväänä.

Lainsäädännön mukaan toimitaan

Takaisin kynä ja paperi -aikaan palaaminen ei ole enää mahdollista. Digiaika on täällä ja nyt, jos EU-tukia tai EU-osarahoitteisia tukia halutaan maksaa.

– Lainsäädäntö lähtee siitä, että meillä on integroitu hallinta- ja valvontajärjestelmä ja siihen liittyvä tietojärjestelmä on rakennettava. Osa tätä on viljelijöille näkyvä sähköinen tukihakupalvelu. Tuet on niin tiukasti integroitu toisiinsa ja meillä siirrytty niin digimaailmaan, että ei voi perääntyä, Leena Tenhola toteaa.

Hän ei ymmärrä Maaseutuviraston lakkauttamisvaatimuksia. Akkreditoidun ja Euroopan Unionin ohjauksessa toimivan toimijan olemassaolo on edellytys maataloustukien saamiselle.

– Tuntuu, että lainsäädäntöpohjaan, jolla me toimimme, ei ehkä ole kovinkaan paljon perehdytty. Meidän toimintamme on varmasti Euroopan ja Suomen tarkastetuinta toimintaa, että toimimme virastona oikein ja oikeudenmukaisesti sekä lainsäädäntöä noudattaen. Joten, hieman ihmetyttää kevyet heitot, että pitäisi lakkauttaa, koska samantien noin 850 miljoonaa euroa lakkaisi tulemasta EU:lta Suomelle, ja uskoisin, että tämä olisi maatalouden ja maaseudun kehittämisen kannalta todella huono vaihtoehto.

– Minä olen virkamies ja toimin voimassaolevan lainsäädännön mukaan. Sitten on lainsäätäjien tehtävä muuttaa lainsäädäntöä, jos halutaan, että joissain toiminnoissa voidaan toimia poikkeuksellisesti jossain tilanteessa.

"Tunnistamme hyvin, että tavoiteaikataulujen pitävyys on tärkeä"

Leena Tenholan mukaan keväällä maksetaan kokonaisuudessaan 350 miljoonaa euroa. Osa tuista on jo maksettu ja osa maksamatta. Myöhästyvien maksatuksien määrä on noin 85 miljoonaa euroa.

Sen, että maksatusten myöhästyminen on tilalle ja sen maksuvalmiudelle kriisi, Tenhola ymmärtää.

– Suomen maatalous on kannattavuuskriisissä ja monilla tiloilla talous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Ilman muuta, kun on suunniteltu, että joku maksu tulee huhtikuussa ja nyt se tulee kesäkuussa, se aiheuttaa pahoinvointia.

– Me teemme aivan varmasti parhaamme suomalaisten viljelijöiden hyväksi. Tunnistamme hyvin, että tavoiteaikataulujen pitävyys on jokaiselle taloudelle äärimmäisen tärkeä. Olemme todella pahoillamme, että näitä viivästyksiä tulee vielä kevään maksuaikatauluissa.

Pitkällä tähtäimellä Tenhola toivoo, että maatalouden kannattavuusongelmiin löydettäisiin kestäviä ratkaisuja.

– Valitettavasti näillä tukimaksujen maksamisilla kuukautta tai kahta aikaisemmin tai myöhemmin emme pysty maatalouden kannattavuusongelmaa ratkaisemaan, mutta toki tilakohtaista likviditeettitilannetta helpottamaan. Toivoisin maanviljlijöiden puolesta, että saataisiin jotain muita paljon rakentavampia ja kantavampia ratkaisuja, jotta maataloutta voidaan Suomessa jatkossakin harjoittaa.