yle.fi-etusivu

Huijarin paljastaa yleensä kuluttaja tai kilpailija – asiantuntija: Nokian ja VW:n tapaukset poikkeuksellisen isoja

Kilpailu- ja kuluttajavirasto pitää laajaa kuluttajajoukkoa koskevia Nokian Renkaiden ja Volkswagenin huijaustapauksia harvinaisina. Pienemmän mittaluokan tapauksissa ilmiantaja on tyypillisesti kuluttaja, kilpailijalla on puolestaan motiivi ja paras tuotetuntemus.

Kotimaa
Oliiviöljyä, hevosenlihaa, sauvoja ja talvirengas
Ingo Wagner / EPA, Abed Al Hashlamoun / EPA, Derrick Frilund / Yle, Nokian Renkaat

Yle kertoi eilen suksisauvoja valmistavan suomalaisyhtiö One Wayn markkinoineen osittain myös lasikuitua sisältäviä hiihtosauvoja hiilikuitusauvoina. Onko kyse vilpistä vai laadunvalvonnan puutteista, siitä ei vielä ole tietoa.

Viime kuukausina on myös käynyt ilmi, etteivät Nokian renkaat eivätkä Volkwagenitkaan ole täysin sitä, mistä kuluttaja on maksanut.

Kuinka paljon kuluttajia huijataan?

– On mahdotonta sanoa, mutta kilpailu on kovaa ja houkutus tehdä vilppiä on varmasti suuri, sanoo lakimies Jari Suurla Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

Jari Suurla pitää Nokian ja VW:n tapauksia yllättävinä ja ainutlaatuisina, sillä yhtiöt ovat tunnettuja ja tapaukset koskevat suurta kuluttajajoukkoa.

– Yhtiöitä on pidetty luotettavina, siksi tapaukset tulivat yllätyksinä.

Kilpailijan asiantuntijuus voi paljastaa vilppituotteen

On tyypillistä, että pienemmän mittakaavan huijauksissa vilpillisestä toiminnasta viranomaisille ilmoittaa kuluttaja, asiantuntijuutta vaativissa tapauksissa kilpailija.

– Kilpailijoilla on paitsi omat intressit, myös tietoutta mahdollisesta vilppituotteesta. Usein ilmituleminen vaatii asiantuntijuutta ja sisäpiiritietoa, Jari Suurla sanoo.

Kuluttajat tekevät herkästi ilmoituksia harhaanjohtavasta markkinoinnista.

– Sosiaalisessa mediassa tieto kulkee nopeasti, Suurla sanoo.

Huijaustapausten tutkinnat ovat yleensä pitkiä ja monimutkaisia prosesseja.

– On selvitettävä tarkasti, mitä on tapahtunut. On tapauksia joissa on kestänyt jopa kuusi vuotta, ennen kuin kuluttaja on saanut korvauksia.

Hevosenlihakohu vaikutti elintarvikevalvontaan

Elintarvikepetoksista muistetaan yhä vuoden 2013 hevosenlihakohu, jossa valmisruokien naudanlihana olikin käytetty hevosenlihaa.

Kohun seurauksena Euroopan komission ja EU-jäsenmaiden välille perustettiin elintarvikepetosten torjuntaan tähtäävä koordinaatioryhmä Food Fraud Network, jonka myötä viestinvaihto EU-maiden välillä tehostui.

– Tämän jälkeen Suomea koskettavia isompia skandaaleja ei ole ilmennyt, sanoo ylitarkastaja Jussi Peusa Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

Viimeisimpiä ruokakohuja Euroopassa on aiheuttanut oliiviöljyn laatuun ja alkuperään liittyvät väärennökset (siirryt toiseen palveluun).

– Oliiviöljy on malliesimerkki tuotteesta, johon kohdistuvaa mahdollista petollista toimintaa on erittäin vaikea valvoa Suomesta käsin. Olisikin sinisilmäistä väittää, ettei huijareiden valmistamaa öljyä päätyisi myös meidän markkinoillemme, Peusa sanoo.

Kilpailija tunnistaa parhaiten vilppiyritykset myös tietyissä elintarvikkeissa.

Suomessa ilmenee muutamia alkuperämaan ilmoittamiseen kohdistuvia epäilyjä suomalaisten marjojen ja omenien sesonkeina.

Naapurikojun elinkeinonharjoittaja saattaa myydä ulkomailta hankittuja mansikoita suomalaisina ennen kuin Suomen satokausi on varsinaisesti alkanut.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Brexit

BBC:n mukaan erosta maksettava summa voisi olla jopa noin 45 miljardia euroa

Britannia on valmis maksamaan EU:lle enemmän erorahaa

Geenit

Voiko vanhenemista hidastaa? Amissi-yhteisön geenimuunnos johdatti tutkijat pitkäikäisyyden jäljille

Vaakakapina

Onko kumppanisi kommentoinut kehoasi? Vastaa Vaakakapinan parisuhdekyselyyn!

Tennis

Sharapovan toimet poliisitutkinnassa Intiassa – epäillään huijauksesta