1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Taksiyrittäjä: pohjoisen asukkaiden turvallisuus on älyliikennettä tärkeämpää

Liikenneministeriö on osoittanut Tornion ja Kilpisjärven välisen valtatien 21 parannukseen ja älytien rakentamiseen välillä Kolari-Muonio 35 miljoonaa euroa. Kilpisjärveläinen taksiyrittäjä Elli-Maria Kultima on sitä mieltä, että vaarallisin tieosuus on Palojoensuun pohjoispuolella, ja tien korjaukseen tarkoitetut rahat pitäisi suunnata sinne.

Kotimaan uutiset
Kilpisjärventieltä suistunut pakettiauto ojassa.
Ulosajot ovat arkipäivää Kilpisjärventiellä.Tapio Nykänen

Kilpisjärventien kunto on ollut Käsivarren asukkaiden kestohuolenaihe jo pitkään. Tilannetta on pahentanut huomattavasti viime vuosina kasvanut rekkaliikenne. Tiellä liikkuu suomalaisen ja norjalaisen raskaan liikenteen lisäksi kymmeniä baltialaisia rekkoja päivittäin.

– Jos tätä rekkaliikennettä ei olisi, tämä olisi ihan ok, sanoo kilpisjärveläinen taksiyrittäjä Elli-Maria Kultima, joka ajaa tietä ammatikseen joka päivä.

Suomessa rekoilla ei ole talvirengaspakkoa, ja erityisesti monet ulkomaalaiset rekat ajavat myös Kilpisjärventiellä kesärenkailla. Kapealla, osittain kaltevalla ja helposti kinoksiin peittyvällä tiellä tämä aiheuttaa toistuvia ongelmia.

Ei ole tavatonta, että tieltä suistuu yhden päivän aikana useampia rekkoja. Esimerkiksi maaliskuun seitsemäntenä päivänä Sonkamuotkassa ojassa oli yhtä aikaa kolme rekka-autoa.

Missä onnettomuudet tapahtuvat?

Tilastoja Muonio-Kilpisjärvi –välillä sattuneista onnettomuuksista on vaikea saada. Poliisi ei tilastoi tieliikenneonnettomuuksia tiekohtaisesti. Lapin poliisilaitoksella ei myöskään ole käytössään atk-järjestelmää, jolla voisi rajoittaa haun liikenneonnettomuuksista määrätylle tieosuudelle. Lisäksi useimmista ojaanajoista, joihin ei liity henkilövahinkoja tai epäilyjä rattijuopumuksista, ei ilmoiteta lainkaan poliisille.

Yksi tilastojen lähde on Liikenneviraston tieliikennekeskus, joka laatii onnettomuuksista tiedotteet medialle. Tieliikennekeskus laati vuonna 2015 valtatiellä 21 sattuneista onnettomuuksista 63 liikennetiedotetta. Näistä ”varsinaisia onnettomuustapauksia” oli 15. Tapauksista kuusi sattui Enontekiöllä, kaksi Kolarissa, neljä Muoniossa, kaksi Torniossa ja neljä Ylitorniolla.

Elli-Maria Kultiman mielestä parhaan kuvan todellisuudesta antaisi hinausyrittäjien työkeikkojen tilastointi:

– Skibottenilaisen hinausyrityksen mukaan he nostavat valtatieltä 21 talvikuukausina 35–40 rekkaa ja noin yhden henkilöauton viikossa.

Älyä vai viisautta?

Valtatien 21 huono kunto on päättäjienkin tiedossa. Liikenneministeriö on siis osoittanut tien parantamiseen 35 miljoonaa euroa. Huomattava osa summasta on menossa kuitenkin eteläisemmän tieosuuden eli Kolari-Muonio –välin parantamiseen sekä älyteknologian rakentamiseen tälle tieosuudelle. Elli-Maria Kultima pitää ratkaisua pohjoisen ihmisten kannalta käsittämättömänä.

– Koko ajan on aiemmin puhuttu Palojoensuu-Kilpisjärvi –välistä, ja yhtäkkiä puhutaankin Kolari-Muonio –välistä. Kuitenkin ainoa väli Tornio-Kilpisjärvi –välillä, missä on ympäri vuoden satasen rajoitus, on Kolari-Muonio –väli. Tuntuu kummalliselta, että se on se huono kohta.

Kultima arvioi, että tarkoitus on saada investointeja älyliikenteeseen pikemminkin kuin parantaa teiden kuntoa.

Lue seuraavaksi