Käsityöammatti ei ole katoavaa kansanperinnettä – yrityksen alkutaipaleella kummin tuki on tärkeää

Käsityötaitoon perustuvia ammatteja on yhä useita. Moni yrittäjä toimii yksin, ja uuden uran alkutaipaleella kokeneen kummin tuki on ensiarvoisen tärkeää. Kaksi oululaista yrittäjää kulkee vapaaehtoisesti nuorempien rinnalla.

Kotimaa
Ompelija työssään.

Suutarialan yrittäjä Risto Luttinen teki muutama vuosi sitten sukupolvenvaihdoksen ja liike siirtyi hänen pojalleen.

Entinen tietoliikenneverkkoalan yrityksen toimitusjohtaja Kaarlo Nurmiranta kutsuu itseään nykyisin hallitustyöläiseksi.

Molemmat miehet ovat silti edelleen vankasti yrittämisessä mukana, vapaaehtoisina yrityskummeina.

Kummius perustuu pitkään kokemukseen.

Kaarlo Nurmiranta

– Kummius perustuu pitkään kokemukseen yritystoiminnasta tai liikkeen johtamisesta. Uusi yrittäjä ottaa yhteyttä esimerkiksi netin kautta ja lähettää hakemuksen, Kaarlo Nurmiranta kertoo.

Aloittava yrittäjä havaitsee tarvitsevansa tukea tai opastusta jollakin osa-alueella. Mentoroinnista voi Nurmirannan mukaan muodostua läheinen suhde.

– Tutustuminen tapahtuu sekä henkilö- että yrityksen tasolla, Kaarlo Nurmiranta kertoo ja lisää, että toisinaan yrittäjät kuuntelevat hyvinkin herkällä korvalla neuvoja.

Ylivoimainen osa pienyrittäjistä tekee työtä yksin.

Yrityskummit Risto Luttinen ja Kaarlo Nurmiranta auttavat nuoria yrittäjiä.
Risto Luttinen ja Kaarlo Nurmiranta toimivat yrityskummeina.Tiina-Leena Kurki / Yle

– Rinnalla olo ja kuunteleminen ovat tärkeitä, Kaarlo Nurmiranta kertoo.

Työllistäminen vaikeaa

Risto Luttisen mukana viime vuodet on puhuttu ICT-alasta ja tietotaidosta, mutta Suomessa kädentaitajayrittäjiä on 25 000 – 30 000.

– He työskentelvät suurimmaksi osaksi yksin. Jos he työllistäisivät yhden ihmisen, niin työttömyys vähenisi. Työllistäminen ei kuitenkaan ole näin yksinkertaista, sillä siitä on tehty vaikeaa, Risto Luttinen harmittelee.

Yrittäjät voivat kuitenkin hakeutua yhteen ja etsiä esimerkiksi yhteisiä tiloja ja markkinointikanavia.

– Heillä on ammattitaitoa ja osaamista, mutta sitten on yritystoimintaan liittyviä osa-alueita, joissa verkostoituminen toisi merkittäviä etuja, Kaarlo Nurmiranta sanoo.

Kymmenkunta käsityöläisammattia

Suomessa on Risto Luttisen mukaan kymmenkunta ammattia, jotka voidaan lukea käsityöläisyyden piiriin. Suurin ryhmä on parturikampaajat.

– Heidän joukkonsa ei ole vaarassa kadota tai pienentyä. Lisäksi heitä koulutetaan paljon, Risto Luttinen kertoo ja luettelee samalla muita käsityöläisiä, kuten suutarit, räätälit, vaatturit, ompelijat, kultasepät, kehystäjä, verhoilijat ja turkkurit, joiden ammattikunta on vaarana kadota lähes kokonaan.

Jos he työllistäisivät yhden ihmisen, niin työttömyys vähenisi.

Risto Luttinen

Risto Luttinen ja Kaarlo Nurmiranta vakuuttavat, että uusille yrittäjille löytyy vielä sijaa.

– Nuoret miettivät erilaisia vaihtoehtoja ja yrittäjyyttä, mutta ihan ensimmäiseksi käsityöammatti ei tule mieleen, Risto Luttinen kertoo.

– Tuuriakin tarvitaan, mutta ennen kaikkea osaamista, Kaarlo Nurmiranta lisää.