Päätätkö sittenkään itse, mitä suuhusi pistät? – ruokaan liittyvät valinnat ovat pääosin tiedostamattomia

Ruuan ostamiseen ja syömiseen liittyy joka päivä kymmenittäin tiedostamattomia valintoja ja päätöksiä. Vaikka kaikki tiedostamattomat valinnat eivät pahasta olisikaan, painonhallinnan kannalta ne voivat olla vaarallisia.

terveys
Maijastiina Jokitalo
Maijastiina JokitaloAntti Haavisto / Yle

Projektipäällikkö Maijastiina Jokitalo Vaasan yliopiston Levón-instituutista on tutkinut ruuankulutuksen liittyviä tiedostamattomia päätöksiä. Tekeillä olevassa väitöskirjassaan hän tutkii ruuankulutukseen liittyviä merkityksiä ja stereotyyppisiä uskomuksia.

– Me teemme noin 200 ruokaan liittyvää päätöstä päivässä. Mutta kun asiaa on tutkittu, niin omasta mielestämme me teemme kuitenkin vain neljätoista päätöstä, toteaa Jokitalo.

Se tarkoittaa sitä, että ihmiset tekevät joka päivä valtavan määrän ruokaan liittyviä päätöksiä, joista he eivät ole ollenkaan tietoisia. Vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee.

Esillepanolla merkitystä

Tietysti markkinoijat haluavat tietää, miten me päätöksiä teemme ja miten meihin voidaan vaikuttaa.

Maijastiina Jokitalo

Jokitalo kuvailee tuttua tilannetta elintarvikekaupassa, jossa valitaan tuotteita ostoskoriin. Jos joka ostoksen kohdalla kysyttäisiin, miksi valinta osui juuri tähän tuotteeseen, pitäisi vastausta miettiä pitkään. Välttämättä vastausta ei löytyisi ollenkaan.

Tekeekö joku valintoja puolestamme?

– Esimerkiksi kauppojen esillepanolla vaikutetaan siihen, mitä me kotiin kannetaan ja suuhumme pistetään.

Jokitalon mukaan tiedostamattomien valintojen tutkiminen ja ymmärtäminen hyödyttää sekä kuluttajia että markkinoijia.

– Tietysti markkinoijat haluavat tietää, miten me päätöksiä teemme ja miten meihin voidaan vaikuttaa. Mutta vastuulliset elintarvikealan yrittäjät haluavat myös auttaa kuluttajia, painottaa Jokitalo.

ruokaa lautasella ja tutkija MaijaStiina Jokitalo
Me teemme 200 ruokaan liittyvää päätöstä päivässä.Antti Haavisto / Yle

Apua painonhallintaan

Ruuankuluttamiseen liittyvien päätösten merkitys korostuu silloin, kun puhutaan painonhallinnasta ja laihduttamisesta. Ylipainon taustalla on vääriä valintoja.

Kyllähän kuluttajia pitää pyrkiä myös auttamaan eikä pyrkiä vain siihen, että ihmiset  ostaa, ostaa, ostaa ja lihoo lisää.

Maijastiina Jokitalo

– Kyllähän kuluttajia pitää pyrkiä myös auttamaan eikä pyrkiä vain siihen, että ihmiset ostaa, ostaa, ostaa ja lihoo lisää, sanoo Jokitalo, jonka omaan tutkimukseen painonhallinta liittyy kiinteästi.

Miten ihmisiä sitten voidaan auttaa tekemään oikeita valintoja?

Ylipainon kanssa taistelevien ihmisten haastattelut osoittavat, että nekin, jotka sanovat laihduttavansa, tekevät tiedostamattaan epäterveellisiä valintoja kaupassa.

Maijastiina Jokitalo toivoo, että myös markkinoijat ja kaupat ottaisivat sen entistä enemmän huomioon. Se onnistuisi esimerkiksi tuotteiden sijoittelulla.

– Kaupat vosivat tulla kuluttajia vastaan niin, että terveelliset tuotteet olisivat epäterveellisiä paremmin edustettuna ja esillä.

Epäterveellinen on hyvää

Myös monet ruokaan liittyvät stereotyyppiset uskomukset ohjaavat ruuankulutusta.

Jokitalo kertoo esimerkkinä lujassa istuvasta mielikuvasta sen, että epäterveellinen ruoka on hyvän makuista ja terveellinen ei välttämättä ole. Usein epäterveellinen ruoka liitetään myös maskuliinisuuteen. Puhutaankin tappavasta maskuliinisuudesta, joka kiteytyy kysymykseen:

– Pitääkö syödä epäterveellisesti, että on kunnon mies?

Uskomukset voivat Jokitalon mukaan olla joko tiedostettuja tai tiedostamattomia.

– Tiedostetut asenteet ovat tutkimukseni mukaan opittuja ja niillä tarkoitan sitä, miten meidän pitäisi toimia kun taas tiedostamattomnat toimintamallit ja asenteet ovat usein oikeammin meidän ihmisten käyttäytymistä ohjaavia, toteaa Jokitalo.