Entisen kyläkoulun veistosalista löytyi yllättävä akustiikkamaailma – "Paras luomusoundi"

Kotimuusikoilla on kissanpäivät, kun netistä löytyy monenlaisia miksausohjelmia omaan käyttöön. Kaikki eivät kuitenkaan ole innostuneet digitaalitekniikasta, vaan osa studioiden omistajista on palannut analogiseen tallennusmaailmaan.

viihde
Tapsa Latvateikari ja analoginen äänipöytä.
Tapsa Latvateikari ja analoginen äänipöytä.Antti Kettumäki / Yle

Lapualainen Tapsa Latvateikari on työskennellyt muiden töiden ohella musiikin parissa yli 30 vuotta. Hänellä on ollut musiikkistudioita aikasemminkin ja nyt muutaman vuoden tauon jälkeen perusti äänitysstudion Lapuan Lakaluoman lakautetulle kyläkoululle melkein vahingossa, kun huomasi piharakennuksessa entisen veistolan salin äänimaailman.

Latvateikarin mukaan entisessä puutyötilassa on sopivasti puupintaa ja pehmeää pintaa. Myös pystymuurien metalliset ja kovat pinnat luovat heijastumaa, joka on äänittämisessä tärkeää.

– Kun koulu tuli myyntiin, kiinnostuin soittoakustiikasta, joka on tärkeää tässä hommassa. Täällä se on ylivoimaisesti paras, eikä sitä tarvinnut muutella, koska akustiikan vaimentamiseen tarkoitetut levyt olivat valmiina katossa. Määrätynlaiset viiveet olivat jo valmiina, naurahtaa Tapsa Latvateikari.

Eri instrumentit vaativat omalaisensa akustiikan.

– Lähinnä rummut tarvitsevat oikeanlaisen tilan. Tälläisessa paikassa saadaan niin sanottu "paras luomusoundi". Kun kuuntelee 1970-luvulla levytettyä musiikkia, niin miettii, onko nykypäivän musiikissa on liikaa korjattu virheitä, pohtii Tapsa Latvateikari.

Digisoundi kalpenee vanhan analogisen rinnalla

Netistä löytyy muusikoille paljon erilaisia digitaalisia miksausohjelmia, joilla voi harjoitella musiikin tekemistä kotona. Tapsa Latvateikarin mukaan kotona tehty musiikki ei vie studioyrittäjien leipää.

– On pelkästään hyvä asia, että voi tehdä kotona musiikkia. Jos halutaan mennä musiikin tekemisessä eteenpäin, niin tämän tyyppiset studiot ovat etusijalla, jos mietitään levymusiikin akustiikkaa.

Tapsa Latvateikari ei ole innostunut digitaalisesta tekniikasta kovinkaan paljoa.

– Aloitin nämä hommat ensimmäisen kerran jo 1985 ja 2002 minulla oli ensimmäinen digitaalinen äänipöytä, joka loi mielestäni "narinasoundin". Analoginen pöytä luo paljon lämpöisemmän soundin musiikkiin eli se ei ole niin metallinen. Muusikot ovat kehittyneet ja Suomessa on hyvä taso nykyään niin soittajilla kuin studioillakin.