Teollinen vallankumous voi viedä työt bussikuskeilta

Liikenteen automatisointi olisi hyvä aloittaa hidasliikenteestä.

talous
Oulun keskustassa liikennöidään kolmella eri citybussilinjalla
Citybussit liikennöivät Oulussa kolmea eri linjaa. Ajonopeudet ovat alhaisia ja niistä julkisen liikenteen automatisoiminen olisi Oulussa luontevaa aloittaaTimo Sipola / Yle

Teollisen vallankumouksen neljännen vaiheen eli tuotantojärjestelmien digitalisaation arvioidaan hävittävän Suomessa kolmanneksen nykyisistä työpaikoista. Liikenne voidaan sen myötä pitkälti automatisoida.

Esimerkiksi bussikuskin ammatti siirtyisi historiaan. Se mitä tulee katoavien työpaikkojen tilalle, vai tuleeko mitään, riippuu siitä miten aktiivisesti kehityksessä Suomi on mukana.

– Toisaalta Suomessa tehdään uraa uurtavaa työtä ja hyvää tutkimusta. Kaivospuolella Smart Mining -konsepti, missä isoja koneita käytetään ilman että ihmiset joutuvat vaaraan, on tästä hyvä esimerkki, toteaa professori Juha Röning Oulun yliopiston tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnasta.

Toisaalta Suomessa tehdään uraa uurtavaa työtä ja hyvää tutkimusta. Kaivospuolella Smart Mining -konsepti, missä isoja koneita käytetään ilman että ihmiset joutuvat vaaraan, on tästä hyvä esimerkki.

Juha Röning, professori

Teollinen internet eli koneiden oma verkko on osa teollisen vallankumouksen neljättä vaihetta. Siltä odotetaan merkittävää tuottavuuden nousua ja uusialiiketoimintamahdollisuuksia.

Vihdoinkin teknologia sopeutuu ?

Pohjimmiltaan kyse on koneiden viestimisestä keskenään ja teknologian sopeutumisesta yhteiskuntaan.

Teollisen vallankumouksen aikaisemmissa vaiheissa yhteiskunta on aina enemmänkin sopeutunut tekniikkaan. Nyt puhutaan käyttäjälähtöisistä tuottavuutta ja tuloksellisuutta nostavista palveluista. Yksi osa sitä on robotisaatio eli automatisaatio.

Tällä hetkellä Suomi on jäljessä kärkimaiden tahdista robotiikassa lukuun ottamatta työkone- ja kaivosautomaatiota. Sipilän hallituksen tavoitteena on kuitenkin päästä eturiviin. Oikotietä ei tietenkään ole, vaan onnistuakseen on luotava ja käytettävä runsaasti liikenteen älykkäälle automaatiolle perustuvia palveluita.

Suomi on aikaisemmin ollut robottien käyttöasteessa hyvin mukana, mutta on viime aikoina menettänyt asemiaan.

Periaatepäätös automatisaatiosta tekeillä

Digitaalisuuden edistäminen on yksi hallitusohjelman keskeisistä tavoitteista. Robotiikan ja automaation kehittäminen ja hyödyntäminen liittyy siihen olennaisena osana.

Valtioneuvostokin valmistelee periaatepäätöstä automatisaatiosta ja robotisaatiosta. Luonnos on lausuntokierroksella parasta aikaa.

– Lausunnolla oleva esitys ja suunnitteilla oleva strategia on erittäin positiivinen asia. Tutkijan kannalta tärkein elementti on tietysti, että se saadaan jalkautettua ja että tutkimukseen löytyy myös rahallista panosta, muotoilee professori Juha Röning Oulun yliopiston tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnasta.

Liikenteen automatisaatio suunnitelmissa

Hallituksen visiona on, että Suomessa kehitetään ja tuotetaan robotiikkaan ja automaatioon liittyviä tuotteita järjestelmiä ja palveluita, joita hyödynnetään maailmanlaajuisesti.

Kysymys on siitä miten me Suomessa pystymme hyödyntämään robotisaation mukanaan tuomat mahdollisuudet ja luomaan sitä kautta työpaikkoja juuri tänne Suomeen.

Kirsi Miettinen, lainsäädäntöneuvos

Periaatepäätösluonnoksessa keskeisiä robotiikan keskeisiä käyttöalueita Suomessa ovat julkinen liikenne ja terveydenhuolto.

Ajatuksena on edistää älykästä automatisaatiota kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Säädösympäristöä haluttaisiin normienpurkutalkoiden hengessä muovata mahdollistavampaan suuntaan. Esimerkiksi tieliikenteessä haluttaisiin sallia korkeankin automaatiotason kokeilut.

Pelkästään liikenteessä nähdään hallituksen visioissa suuria mahdollisuuksia Suomelle. Liikenneministeriö on teettänyt erityisen liikenteen älykkään automaation edistämissuunnitelmankin.

– Kysymys on siitä miten me Suomessa pystymme hyödyntämään robotisaation mukanaan tuomat mahdollisuudet ja luomaan sitä kautta työpaikkoja juuri tänne Suomeen, sanoo lainsäädäntöneuvos Kirsi Miettinen liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Suomella neljänneksi parhaat edellytykset

Periaatteessa siihen pitäisi olla hyvät mahdollisuudet. Vastikään World Economic Forumissa julkaistun tutkimuksen mukaan Suomen mahdollisuudet hyödyntää robotiikkaa ovat neljänneksi parhaat koko maailmassa.

– Yksi iso tekijä siinä on yleinen hyvä koulutustaso. Muita vahvuuksia tässä robotiikan sektorilla meillä on hyvä ict-osaamisen taso ja hyvä viestintäinfrastruktuuri. Sen lisäksi meillä on tosi korkealaatuista ohjelmistoihin ja sensoreihin liittyvää osaamista, jatkaa Miettinen.

Kauko-ohjattu joukkoliikennepalvelu on ympäristöystävällistä, turvallista, kustannustehokasta ja luo uusia työmahdollisuuksia. Kysymys on siitä että työpaikat muuttavat muotoaan. Muutamia kymmeniä vuosia taaksepäin suurinta osaa nykyisistä työpaikoista ei ollut olemassakaan ja suurinta osaa senaikaisista työpaikoista ei ole enää olemassa.

Arktiset olosuhteet haaste roboteille

– Robotiikan tuomien tuottavuushyötyjen arvioidaan olevan niin suuria, että työvoiman kokonaismäärän ei pitäisi olla ainakaan vähenemään päin. Robottien avulla pystytään tekemään paljon sellaisia likaisia, ikäviä, vaarallisia ja ihmiselle suorastaan mahdottomiakin töitä, jotka eivät jatkossa olisi kovin houkuttelevia. Muutoksen suhteellisen nopea vauhti on tietysti haastavaa, pohtii Miettinen.

Nyt ollaan automatisaatiotasolla 2 ja täysautomatisaation taso on 5.

Kirsi Miettinen, lainsäädäntöneuvos

Automaattibussiliikennettä kokeiltiin Vantaalla viime vuonna Kivistön asuntomessujen yhteydessä. Samanlaisia kokeiluja busseilla on ollut muuallakin Euroopassa.

Robotiikalla liikenteeseen saadaan toimivuutta, turvallisuutta, välityskykyä ja ruuhkien poistamista. Tämä on tehdyissä kokeiluissa havaittu. Näistä kokeiluista tiedetään, että automaattiliikenne on suhteellisen haavoittuva sääolosuhteille ja erityisesti lumelle.

– Nyt ollaan automatisaatiotasolla 2 ja täysautomatisaation taso on 5. Nykyään on käytössä kuljettajaa avustavia toimintoja, jotka ovat yksi automaation kehitysaste. Niissä sensorit hyvin helposti ilmoittavat, että nyt palvelu ei ole käytettävissä, jos on esimerkiksi kova sade tai lunta.

– Se pitää tietysti saada ympäri vuoden toimivaksi. Kyllä nämä järjestelmät jossakin vaiheessa alkavat hallita myös talviolosuhteita, arvioi Miettinen.