Kun vaimo peruuttaa, mies ei vilkuile peileihin – Se on luottamusta kainuulaisliitossa

Kajaanilainen yrittäjäpariskunta vaalii parisuhdetta kuin yritystä. Roolit vaihtelevat vahvuusalueiden mukaan. Yhteiset tavoitteet vievät elämää eteen päin. Ilman päämääriä elämä uhkaa mennä ajelehtimiseksi, sanoo kajaanilainen yrittäjäpariskunta Camilla ja Mikko Maunu.

Kotimaa
Camilla ja Mikko Maunu
Niko Mannonen / Yle

Lumi häikäisee silmiä, kun yrittäjäpariskunta Camilla ja Mikko Maunu astuvat ulos talostaan. Vuonna 1957 valmistuneen rintamamiestalon pihassa riittää jälleen lumitöitä.

Jämtlanninpystykorva Ukko kallistelee päätään ja hyppää ilahtuneena häkkiään vasten. Äsken ohi vilahtanut metsäkauris on herättänyt metsästysvaiston myös isännässä.

– Aina kun ehdin, käyn metsällä, Mikko kertoo.

Lastenvahdin palkkaaminen on sen verran kallista, että Camilla haluaa hoitaa lapset Mikon metsästysreissujen aikana. Camillallakin on metsästyskortti, mutta retket ovat jääneet viime vuosina vähiin.

– Mikko kokkaa meillä riistan, Camilla hymyilee ja tarttuu lapioon.

Eilinen kuntosaliharjoitus tuntuu kehossa, kun Camilla luo tietä pihassa sijaitsevalle puumajalle.

– Päättäväisyydestäni varmasti huomaa, että olen Pohjanmaalta. Eikä se ole epäselvää siksikään, että äidinkieleni on ruotsi, jota puhun myös kolmen lapsemme kanssa, Camilla sanoo ja jatkaa lapiointia.

Mikko astelee vaimonsa perässä ja nousee puumajan oksille pudottelemaan lunta. Hän puhelee iloisesti ja kertoo, että vaikka hänen syntyjuurensa ovat Hämeessä, mummi on kotoisin Karjalasta.

– Se saattaa selittää hiljaisuuttani, Mikko vitsailee.

Minusta parisuhdekin on yritys, jossa on tavoitteita ja jota hoidetaan yhdessä.

Mikko Maunu

Hän ei usko, että rakkautta ilmaistaan Kainuussa eri tavalla kuin muualla Suomessa, vaan eniten merkitsevät ihmisten väliset luonne-erot ja persoona. Rauhanturvatehtävissä Mikko näki, että ihmiset rakastavat toisiaan samalla tavalla kaikkialla.

– Ihmiset rakastavat elämää. Mutta kyllä italialaisten ja espanjalaisten tyyli on hieman erilainen kuin meillä suomalaisilla. Me menemme suoraan asiaan, Mikko kuvailee.

Yrittäjähenki sopii parisuhteeseenkin

Maunut ovat erittäin yrittäjähenkisiä. Mikko vilkuilee jo kelloaan, sillä kohta hän lähtee tekemään asiakkaalle kosteusmittausta. Sitä ennen kotitoimistolla pitää ehtiä keittää kahvit.

Maunut harmittelevat, ettei Kainuussa yrittäjyys ole samalla tavalla voimissaan kuin esimerkiksi Camillan kotikaupungissa Pietarsaaressa, jossa liikunta-alan yrityksiäkin on enemmän kuin kooltaan suuremmassa Kajaanissa.

Kainuussa Maunut ovat harvinaisuus. He kuuluvat siihen 10 prosentin joukkoon pareja, joissa molemmat ovat lähtöisin muualta kuin Kainuusta. Yli puolet kainuulaisista avioliitoista on sellaisia, joissa kainuulainen on löytänyt kainuulaisen.

Maunut ovat kuitenkin halunneet jäädä, sillä täällä on Suomen parhaat mahdollisuudet metsästysharrastukseen. Ja koska Kajaanissa on kaikki, mitä ihminen tarvitsee, heillä ei ole ollut syytä muuttaa muualle.

– Parisuhde voi paremmin, kun puolisoilla on yhteisiä ja omia tavoitteita elämälleen. Monellä nuorella tavoitteiden asettaminen jämähtää, kun opinnot on tehty ja ensimmäinen työpaikka saatu. Ajatellaan, että elämä on tätä seuraavat vuosikymmenet, Camilla harmittelee.

Camilla ja Mikko Maunu
Mikolle ja Camillalle on tärkeää, että toinen kannattelee sillon, kun itsellä on heikko hetki.Niko Mannonen / Yle

Mikko toteaa, että parisuhdekin on yritys, jossa on tavoitteita ja jota hoidetaan yhdessä. Hän kuvailee heitä molempia päämäärähakuisiksi.

– Toisiakin ihmisiä pitää auttaa, ei vain itseään, Mikko sanoo. Camilla saa suukon, kun Mikko auttaa hänet alas puumajan portailta.

Maunut tunnustavat, että sotilastausta näkyy heidän tavassaan suhtautua sekä työhön että parisuhteeseen.

– Olemme määrätietoisesti lukeneet kirjoja ja kehittäneet esimerkiksi vuorovaikutustaitojamme, että olemme yhteistyökykyisempiä ja ihmisläheisempiä kuin aiemmin, Camilla toteaa ja kattaa kahvit pöytään.

Mikon ja Camillan suhteessa vallitsee järkkymätön luottamus toisen tekemisiin. Camilla kertoo, kuinka hänen peruuttaessaan autoa Mikko ei vilkuile peileihin ja varmistele. Sitä, joka johtaa tiettyä tehtävää, ei kritisoida. Camilla ei osaa sanoa, olivatko heidän toimintatapansa tällaiset jo ennen armeijaa ja tapaamista työssä Kainuun Prikaatissa vai kehittyivätkö ne sen jälkeen.

– Ehkä olemme aina olleet luonteiltamme tällaisia, hän pohtii.

Vuorotellen vahvana ja heikkona

Kun Mikko Maunu 11 vuotta sitten kadettina tuli työharjoitteluun Kainuun prikaatiin, hän kiinnitti huomionsa päänsä kaljuksi ajelleeseen atleettisen sopimussotilaaseen. Hän rakastui Camillassa siihen, että tämä oli erilainen kuin muut ja riittävän hullu lähtemään mukaan Mikon ideoihin.

– Ihastuin Mikon tanssitaitoon, Camilla nauraa.

Mikon ja Camillan hääkuva
Camillan ja Mikon avioliitto on testattu muun muassa Mikon kolmella rauhanturvareissulla. Niko Mannonen / Yle

Kun Mikon työharjoittelu päättyi ja tämä lähti takaisin kadettikouluun, Camillasta tuntui omien sanojensa mukaan harvinaisen pahalta.

– Lähetin hänelle viestin, että rakastan sinua. Mikko viestitti minulle saman. Niin meistä tuli pari, vaikka olimme ensin ajatelleet, että pidämme vain hauskaa keskenämme, Camilla muistaa.

Mikko ja Camilla päättivät ostaa Kajaanista talon ja ottaa metsästyskoiran. Camilla oli juuri tullut raskaaksi, kun Mikko sai tiedon lähdöstä rauhanturvatehtäviin Afganistaniiin.

– Soitin töistä Camillalle, että pärjäätkö. Camilla sanoi pärjäävänsä. Yhdeksän kuukauden päästä tulin palvelusvapaille keskiviikkona ja lapsi syntyi lauantaina.

Niin meistä tuli pari, vaikka olimme ensin ajatelleet, että pidämme vain hauskaa keskenämme.

Camilla Maunu

Camilla on itsenäinen ja sitä otetta on tarvittu Mikon kolmen rauhanturvareissun aikana. Viimeisen komennuksen aikana perheen nuorimmainen oli 2,5-vuotias.

Kummallakin omat vastuualueet

Maunut väittävät, etteivät he riitele. On kuitenkin tilanteita, joissa he ovat eri mieltä. Silloin he toteavat olevansa eri mieltä. Kun jossakin on ongelma, se ratkotaan. Tämä pätee heidän mielestään parisuhteeseen, perheeseen ja yritysmaailmaan.

Kaapin paikkaa ei perheessä määrää kumpikaan, vaan kummallakin on omia vastuualueitaan. Se, kummalle asia on tärkeämpi, saa määritellä sen, miten toimitaan. Kumpikin pystyy myös delegoimaan vastuuta toiselle. Perhettä koskevat asiat he miettivät yhdessä.

– Muuten sanomme, että anna kulta mennä. Tämä perhe ei mene eteenpäin, jos rupeamme kokoustamaan joka asiasta, Mikko selittää.

Jämtlanninpystykorva Ukko
Jämtlanninpystykorva Ukko on Mikon luottokaveri metsästysreissuilla.Niko Mannonen / Yle

Camilla on aina arvostanut Mikossa sitä, että tämä on antanut hänen olla vahva nainen. Valtataistelua ei ole. Mikko muistuttaa, että hyvässä avioliitossa molemmat ovat harvoin yhtä aikaa vahvoja. Kun toinen on heikko, toinen on vahva.

– Tuemme toisiamme, Mikko sanoo.

Camilla on kiitollinen siitä, että Mikko on olemassa eikä hän voisi kuvitella eläneensä kenenkään toisen kanssa. Hän sanoo, että suhde tuntuu oikealta ja he täydentävät toisiaan.

– Mennään syteen tai saveen, niin yhdessä mennään, Mikko vahvistaa ja nousee kahvipöydästä.

Taustalla on hääkuva, jossa pariskunta seisoo kiven vieressä, ja heidän käsissään on jotakin.

– Se on rautaketju. Kun menimme naimisiin, Camilla sanoi minulle, että tästä hetkestä eteenpäin hän on joko vaimo tai leski. Ketju käsissämme kuvastaa pysyvyyttä liitossa. Sotilaspuku kuvastaa upseeriutta ja allamme on isänmaa, Mikko sanoo.

Camilla saa jälleen suukon, ja Mikko katoaa ovesta. Asiakas odottaa yrittäjää.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.