EU:n rakennerahastojen tuet Suomelle voivat loppua

Lapin ELY-keskuksen johtaja Pirkko Saarela arvelee, että EU:n rakennerahastojen tuet Suomelle voivat puolittua seuraavalla ohjelmakaudella, minkä jälkeen ne saattavat loppua. Suomessa on opeteltava uusien tukimuotojen hakeminen, mikä kuitenkin edistää kansainvälistymistä. Rakennerahastojen tuella muun muassa vähennetään alueiden välisiä kehityseroja.

politiikka
Suomen kartta jonka päällä kolikoita
Yle

Suomessa on tiedostettu EU:n rakennerahastojen tukien mahdollinen loppuminen. Lapin ELY-keskuksen johtaja Pirkko Saarela kertoo, että jo nykyisen ohjelmakauden neuvotteluissa pohdittiin Suomen oikeutta saada rakennerahaston rahoitusta.

Saarelan mukaan asia palaa pöydälle, kun neuvotellaan vuonna 2020 alkavasta ohjelmakaudesta.

EU-jäsenmaiden joukossa Suomi on monilla mittareilla mitattuna siellä parhaimmistossa.

Pirkko Saarela

– Olemme tiedostaneet tämän ja alkaneet henkisesti valmistautua siihen, että jatkossa rahoitusta on oleellisesti vähemmän, Saarela sanoo.

Muutos johtuu siitä, että EU:n jäsenmaiden vertailussa Suomen talous on kaikista vaikeuksista huolimatta hyvässä kunnossa.

– EU-jäsenmaiden joukossa Suomi on bruttokansantuotteella, työllisyysasteella ja monilla muilla mittareilla mitattuna siellä parhaimmistossa, Saarela sanoo.

Rakennerahastoilla muun muassa tasataan alueiden välisiä kehityseroja. Suomen osalta erityisperusteena on käytetty harvaa asutusta. Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta.

Suomelle kuitenkin siirtymäaika

Saarela arvelee, että tulevaisuudessa rakennerahastot rahoittavat lähinnä entisen Itä-Euroopan ja Etelä-Euroopan maita.

– Jäsenmaiden joukossa on erittäin paljon niitä, jotka erittäin paljon todennäköisemmin saavat jatkossa rakennerahastoja. Niissä maissa elintaso ja taloustilanne pyritään saamaa kutakuinkin samalle viivalle vanhojen jäsenmaiden kanssa.

Rahoitus ei kuitenkaan pääty heti, vaan Suomi saisi siirtymäkauden eli vuonna 2020 alkavan uuden ohjelmakauden aikana vähintään puolet rahoituksen nykyisestä tasosta.

Jatkossa rahoitusta haettava suoraan Brysselistä

Euroopan unionilta on kuitenkin mahdollista saada rahoitusta muita teitä, vaikka rakennerahastojen osalta rahoitus loppuisi.

– Rahoitusta on haettava suoraan Brysselistä ja se on astetta vaikeampaa kuin nykyisin alueilla hallinnoitavista rakennerahastoista.

Uudet rahoitusmuodot toisaalta edistävät kansainvälistymistä.

– Ne ovat kuitenkin tärkeitä myös siitä näkökulmasta, että niissä täytyy olla useampia EU-maita mukana. Samalla kun niihin lähtee mukaan löytää uusia verkostoja, markkina-alueita ja kumppanuuksia. Opettelusta olisi hyötyä jo nyt.

Maakunnassa ollaan jo liikkeellä

Lapin ELY-keskus tekeekin töitä uusien rahoitusmuotojen edistämiseksi jo nyt menossa olevalla ohjelmakaudella.

– Meillä se käytännössä tarkoittaa asiakkaiden aktivointia ja tiedonjakoa. Eli meillä on tilaisuuksia, joissa kerrotaan näistä mahdollisuuksista. Kun löytyy kiinnostuneita yrityksiä ja kiinnostavia hankeaihioita, me kyllä tuemme ja viemme niitä eteenpäin, Saarela lupaa.

Maakunnallisesti Lapissa ollaan jo liikkeellä.

– On tehty Arctic Smartness Portfolio -hanke, jossa on määritelty puolenkymmentä teemoittaista yritysrypästä. Tavoitteena on, että näitä klustereita saadaan innostumaan kansainväliseen rahoitushakemukseen, Saarela kertoo.