Rohkaiseva tulos: Lasten liikunta lisääntyi selvästi ohjauksen avulla

Lapsille ja heidän vanhemmilleen annettu ohjaus sai lapset liikkumaan enemmän vapaa-ajallaan ja syömään terveellisemmin, osoittaa tutkimus. Elintapaohjaus voitaisiin ottaa osaksi neuvola- ja kouluterveydenhuoltoa, ehdottaa tutkimuksen johtaja, professori Timo Lakka.

terveys
Koululaisia välitunnilla kiipeilytelineessä.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa on saatu lupaavia tuloksia alakouluikäisten elintapojen ohjauksesta. Tutkimuksessa yksilöllistä ja perhelähtöistä elintapaohjausta saaneet lapset liikkuivat enemmän ja söivät terveellisemmin kuin verrokkiryhmään kuuluneet lapset.

Se on rohkaiseva tulos, sanoo tutkimuksen johtaja, lääketieteellisen fysiologian professori Timo Lakka.

– Erityisesti omatoimista liikuntaa pystyttiin lisäämään selvästi ja parantamaan ravitsemuksen laatua ohjauksen avulla, Lakka sanoo.

Elintapaohjausta saaneiden ryhmässä lasten viikoittainen liikunta lisääntyi noin tunnilla, mutta väheni runsaalla puolella tunnilla lapsilla, jotka eivät saaneet ohjausta.

Ohjausta saaneet lapset söivät enemmän kasviksia sekä lisäsivät rasvattoman maidon ja kasviöljypohjaisten levitteiden käyttöä. Myönteiset ruokavaliomuutokset näkyivät suurentuneena kuidun, C-vitamiinin ja E-vitamiinin saantina.

Sen sijaan tietokoneen ja pelikonsolien käyttö lisääntyi molemmissa ryhmissä, mutta ohjausta saaneilla lapsilla hieman vähemmän kuin muilla.

– Tätä havaintoa selittää varmaan se, että ruutuaika lisääntyy niin paljon alaluokilla, että siihen on vaikeampi puuttua ohjauksella kuin liikuntaan ja ruokavalioon, Lakka pohtii.

Ohjausta neuvoloihin ja kouluihin?

Kaksi vuotta kestäneessä seurannassa selvitettiin liikunta- ja ravitsemusohjauksen vaikutusta yli viidensadan kuopiolaisen 6–8-vuotiaan lapsen liikuntatottumuksiin, ruokavalion laatuun ja ruutuaikaan.

Perheet osallistuivat kahden vuoden aikana kuuteen henkilökohtaiseen liikunta- ja ravitsemusohjaustapaamiseen, jotka räätälöitiin perheen tarpeiden mukaisesti. Lisäksi lapsilla oli mahdollisuus osallistua tutkimuksen järjestämiin viikoittaisiin liikuntakerhoihin.

Lakan mukaan yksilöllinen elintapaohjaus voitaisiin ottaa osaksi neuvola- ja kouluterveydenhuoltoa. Ohjaus voisi tuoda myös säästöjä, jos elintapasairauksia saataisiin ehkäistyä.

– Liikunta- ja ravitsemustottumuksiin voidaan vaikuttaa aika vähäisilläkin panostuksilla. Myös vanhempien rooli on tärkeä lasten elintapojen kehittymisessä terveellisemmiksi, Lakka sanoo.

Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen tulokset julkaistiin äskettäin Preventive Medicine -lehdessä.