"Kansainvälisenä naistenpäivänä pitäisi olla enemmän huolissaan saamelaismiehistä"

Naistenpäivänä naisia muistetaan aina kauniin sanoin. Suomen Saamenmaalla on suoranainen naisvalta, koska suuria saamelaislaitoksia johtavat naiset ja kolttien luottamusmiehenäkin toimii nainen. Mutta miten miehet saataisiin mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan?

Kotimaa
Pia Ruotsala, Tiina Sanila-Aikio ja Kalle Varis 23.2.2016
Saamelaiskäräjien hallintopäällikkö Pia Ruotsala (vas.) ja puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. Oikealla lakimiessihteeri Kalle Varis.Aletta Lakkala / Yle
Filmmas Áhkku - Isoäiti, 1988

Saamelaisyhteisöissä on ollut vahvoja naisia aina. Tarinat kertovat matriarkoista, jotka pitivät koko suvun kurissa ja nuhteessa.

Naiset olivat aiemmin sidottuja kotitöihin, mutta uusi aika on muuttanut tilannetta.

– Naisilla on nykyisin enemmän voimavaroja muunlaisiin töihin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Naiset ovat olleet pitkään kiinnostuneita siitä, ja nykyisin pystymme työskentelemään yhteisömme eteen, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Suomen Saamenmaassa naisvalta

Inarin kylän neljällä suurella saamelaislaitoksella on naisjohtaja.

Ristenrauna Magga
Vesa Toppari / Yle

Saamelaisalueen koulutuskeskusta johtaa Liisa Holmberg, Yle Sápmia Pirita Näkkäläjärvi ja saamelaismuseo Siidaa Sari Valkonen. Saamelaiskäräjien hallintopäällikkö on Pia Ruotsala ja puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. Lisäksi kolttasaamelaisten luottamusmiehenä toimii Tanja Sanila.

Sosiaalineuvos Ristenrauna Maggan mielestä naisilla on erityislahjoja johtamiseen.

– Naiset katsovat asioita laajasti ja tuovat toimintaan naisnäkökulmaa. He huomioivat koko yhteiskunnan, perheen ja ympäristön. He punnitsevat asioita tarkkaan. Olen pannut sen ilolla merkille, Magga summaa.

Haasteena saada saamelaismiehet elinkeinoista mukaan vaikuttamiseen

Kansainvälisenä naistenpäivänä maaliskuun 8. päivänä pitäisi olla enemmän huolissaan saamelaismiehistä, sanoo korkeimman viran haltija Tiina Sanila-Aikio.

– Miehiä pitäisi saada mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Yhteiskunnallinen elämä on nykyisin sitä, mitä se on. Tulevaisuuden haasteemme on se, miten saamme miehiä saamelaisista elinkeinoista mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, Sanila-Aikio sanoo.