Hakkuut nousevat ennätystasolle – monet metsälajit vaarassa, tutut linnut vähenemässä hälyttävästi

Hakkuiden lisääminen kaventaa metsälajien elinolosuhteita, tutkijat ja luontojärjestöt varoittavat. Metsähallituksen ja metsäyhtiöiden mukaan puuta riittää ja hakkuiden vaikutusta metsäekologiaan liioitellaan.

A-studio
Kaadettuja puita pinossa.
Pekka Koli / Yle

Hakkuiden lisääminen Suomen metsissä vaarantaa vakavasti metsäluonnon monimuotoisuutta, ekologit ja luontojärjestöt varoittavat.

Metsähakkuita on tarkoitus lisätä nykyisestä noin 65 miljoonasta vuotuisesta kuutiometristä merkittävästi, ainakin 15 miljoonalla kuutiometrillä. Tavoite on maa- ja metsätalousministeriön viimevuotisessa kansallisessa metsästrategiassa ja nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa.

Hakkuut nousevat samalla ennätystasolle. Hakkuiden lisääminen johtuu sellun vetovoimasta maailmalla ja biotalouden nostamisesta yhdeksi hallituksen kärkihankkeista.

Ekologien ja luontojärjestöjen huolena on, että vanhojen luonnontilaisten metsien määrä vähenee hakkuilla entisestään. Vanhoissa metsissä on jo kertaalleen hakattuihin talousmetsiin verrattuna runsaasti muun muassa pieneliöstön tarvitsemaa lahopuuta.

– Hakkuiden lisääminen johtaa takuuvarmasti metsäluonnon tilan heikkenemiseen ja lajien häviämiseen, sanoo akateemikko ja Helsingin yliopiston metapopulaatiobiologian huippuyksikön johtaja Ilkka Hanski.

Hanskia pidetään yhtenä maailman merkittävimmistä ekologeista.

– Tämä on johtamassa lähes kriisiin sen suhteen, että metsät muuttuvat enemmän puuviljelmiksi, ja siinä ekosysteemissä lajisto häviää, hän jatkaa.

Pylväsdiagrammi
Jos kaikki investoinnit toteutuvat, hakkuumäärät nousevat Luonnonvarakeskuksen määrittelemän kestävän tason rajoille. Luontojärjestöjen mukaan edes nykytaso ei ole kestävä.Yle Uutisgrafiikka

"Edes nykytaso ei ole luonnon kannalta kestävä"

Hakkuiden lisäämistä vastustavat yhdessä rintamassa myös merkittävimmät luontojärjestöt eli Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto, WWF Suomi ja Greenpeace Suomi.

– Edes nykytaso ei ole luonnon kannalta kestävä. Hakkuiden kiristäminen kymmenillä prosenteilla on jo ekokatastrofi, sanoo Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajander.

Luontojärjestöjen ja Hanskin mukaan kynnyskysymys on se, kuinka paljon vanhoja tai luonnontilaisia metsiä jää jäljelle ja mitä niiden eliöstölle tapahtuu. Noin 90 prosenttia metsistä on talouskäytössä, Etelä-Suomessa jopa 98 prosenttia.

– Biotalouden kestävyyspohja ei ole kunnossa. Puuta saadaan kyllä kasvatettua enemmän kuin sitä hakataan, mutta metsäluonto köyhtyy kovaa vauhtia. Hakkuumääriä ei saisi lisätä lainkaan, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijoiden mukaan lahopuun varassa elävä lajisto ja metsälinnut ovat talousmetsissä ahtaalla.

– Talousmetsien lahopuun määrä on muutama prosentti siitä, mitä se on luonnontilaisissa metsissä, sanoo Syken vanhempi tutkija Pekka Punttila.

Metsälajeista noin neljännes on lahopuun varassa. Lahopuun väheneminen on yksi syy joka kolmannen uhanalaisen ja silmälläpidettävän metsälajin vähenemiseen, sanotaan lajien uhanalaisuusraportissa.

Tilastojen mukaan lahopuuta on Etelä-Suomen talousmetsissä keskimäärin alle 4 kuutiometriä hehtaaria kohden, kun vanhoissa metsissä määrä on 60–120 hehtaaria.

Myös lintujen määrä talousmetsissä on vähentynyt, sanoo Syken johtava tutkija, dosentti Raimo Virkkala. Hänen tuore tutkimuksensa lajien populaatiomuutoksista talousmetsissä vuosina 1993–2015 julkistettiin tammikuussa.

Kahdentoista vertailulajin kannat vähenivät tuona aikana keskimäärin 18 prosenttia. Mukana on tunnettuja lajeja, kuten peippo ja hippiäinen. Yksi voimakkaimmin taantuneista linnuista oli hömötiainen, joka luetaan vaarantuneeksi.

– Metsätaloudella on tähän negatiivinen vaikutus. Esimerkiksi hömötiainen pesii pökkelöissä, jotka tyypillisesti tuhoutuvat hakkuissa, Virkkala sanoo.

– Puutahan metsissä on, mutta uudet metsät ovat ihan erityyppisiä kuin ennen. Vielä 1950-luvulla meillä ei ollut pirstoutuneita hakkuuaukkoja ja tiheää istutusmetsää, vaan yhtenäinen metsäpeite, jossa oli muun muassa linnustolle sopivia väljiä hakamaita, Virkkala jatkaa.

Metsäpuoli: Kritiikki on liioiteltua

Metsäyhtiöiden ja Metsähallituksen mukaan kritiikki on liioiteltua.

Ne viittaavat Luonnonvarakeskuksen arvioon, jonka mukaan kestävä hakkuutaso on vuoteen 2020 asti 81 miljoonaa kuutiota vuodessa ja sen jälkeen metsien kasvun vuoksi 86 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Nykytasoon verrattuna hakkuita olisi siis Luonnonvarakeskuksen mukaan varaa kasvattaa kestävästi 16–21 miljoonaa kuutiota vuodessa.

– Otan kritiikin rakentavasti vastaan, mutta pitää myös muistaa, että metsiensuojelu on meillä kärkiluokkaa. Olen sanonut järjestöille ja ekologeille, että nimetkää yksi maa, jossa kestävyys on paremmin hoidettu kuin Suomessa. En ole saanut siihen vastausta, sanoo yhtiöiden edunvalvontajärjestö Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo.

Vihreän värinen Timberjack-metsäkone kerää hakepuuta.
Pekka Koli / Yle

– Puun määrä lisääntyy ja lahopuuta jätetään metsään enemmän, kun se aiemmin korjattiin tarkasti pois. Suomi on Euroopan parhaiten suojeltuja maita, ja avohakkuupinta-ala on esimerkiksi 1970-luvulta vähentynyt, sanoo valtionmetsiä hallinnoivan Metsähallituksen metsätalousjohtaja Jussi Kumpula.

Myös Kumpulan näkemys on, että metsät hakataan kestävästi.

– Kestävyyteen ei tietysti ole absoluuttista mittaria, mutta meidän kantamme on se, että edellytykset paranevat vuosi vuodelta, Kumpula sanoo.

Metsäteollisuus ry. julkistaa huhtikuussa näkemyksiään siitä, miten hakkuutavoitteet olisivat yhdistettävissä kestävyyteen hakkuumenetelmiä kehittämällä.

– Uskomme, että tässä on löydettävissä win–win-tilanne. Biotalousstrategialle on vahvat perusteet ja metsätalousviennissä on potentiaalia nyt, kun kansantalouden tila heikkenee, Salo sanoo.

Paljonko hakkuut lisääntyvät?

Kuinka paljon hakkuut itse asiassa lisääntyvät, ei kukaan vielä tiedä.

Metsäyhtiöt ovat tehneet ja tekemässä isoja investointeja sellutehtaisiin, ja valtio suunnittelee vähentävänsä kivihiilen ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä osin puupohjaisilla polttoaineilla.

Esimerkiksi Metsä Group rakentaa parhaillaan Äänekoskelle uutta sellu- ja biotuotetehdasta, joka on kaikkien aikojen suurin metsäteollisuuden investointi Suomessa. Sen rakentaminen maksaa yli 1,1 miljardia euroa, ja tehdas käyttää puuta ainakin neljä miljoonaa kuutiota vuodessa.

Maa- ja metsätalousministeriön suunnittelu- ja konsultointiyritys Pöyryltä tilaamassa raportissa ennakoidaan, että puunkulutus lisääntyy vähintään 11 miljoonaa ja enimmillään 23 miljoonaa kuutiota.

Karttagrafiikka
Jo toteutetut tai rakenteilla olevat selluinvestoinnit Äänekoskella, Varkaudessa, Pietarsaaressa, Kymissä ja Lappeenrannassa nostavat puuntarpeen 71 miljoonaan kuutioon. Jos Kuopioon (Finnpulp), Kemiin (kiinalainen Kaidi) ja Kemijärvelle suunnitellut sellu- ja biodieselhankkeet toteutuvat myös, tarve nousee 80 miljoonaan kuutioon.Yle Uutisgrafiikka

WWF Suomi tekee parhaillaan omaa laskelmaansa hallitusohjelman linjauksien vaikutuksista. Sen mukaan hakkuut lisääntyvät todennäköisesti huomattavasti enemmän kuin 15 miljoonalla kuutiolla vuodessa, jos fossiilisia polttoaineita korvataan ainakin osin puupohjaisilla tuotteilla.

Metsäteollisuus ry:n Salo laskee, että nykyiset investoinnit lisäävät puunkäyttöä viimeistään vuodelle 2018 ainakin 10 miljoonaa kuutiota.

Jos kaikki hankkeet toteutuvat, lisäys voi 2020-luvun puolella olla nykytilaan verrattuna jopa 20–25 miljoonaa kuutiota.

Se olisi jo yli Luonnonvarakeskuksen arvion.

– Kyllä se sitä tarkoittaisi. Olemme peräänkuuluttaneet, että investoinnit ovat erinomainen asia, mutta yritysten kannattaa ensin selvittää raaka-ainepohja ja tuontipuumahdollisuudet, Salo sanoo.

Toisaalta on esitetty myös epäilyjä, saadaanko metsistä puuta liikkeelle hallituksen esittämän tavoitteen verran.

Metsäomistuksesta pääosa on sadoillatuhansilla yksityismetsänomistajilla. Yhtiöiden ja valtion osuus hakkuumääristä on yhteensä noin kolmannes.

Valtion metsien hakkuut pohjautuvat luonnonvarasuunnitelmiin, eikä niitä ole määrä juuri kasvattaa.

Järjestöt: Lisää suojelualueita ja lahopuuta

Luontojärjestöt peräävät suojelualueiden lisäämistä ja metsätalouden käytäntöjen muuttamista niin, että metsäpeitettä ja vanhaa metsää säästyisi mahdollisimman paljon.

– Luonnon monimuotoisuus heikkenee jo nyt, ja lisähakkuut pahentavat luonnon tilaa entisestään. Hallitusohjelman sinänsä ansiokkaat tavoitteet kivihiilen käytön lopettamisesta ja öljynkäytön puolittamisesta on toteutettava pääasiassa muilla keinoin kuin bioenergialla, sanoo WWF Suomen metsäasiantuntija Annukka Valkeapää.

– Nyt tarvittaisiin lisää suojelua, mutta meillä on metsänsuojelun hankkeet nyt pitkälti jäädytetty. Hakkuita lisätään ja kyse on vain siitä, kuinka paljon, sanoo Greenpeace Suomen metsävastaava Matti Liimatainen.