Puuvillajätti Nigerian oma vaatetuotanto henkitoreissaan: Kiina tekee Afrikan vaatteet

Kiinassa valmistetaan nykyisin afrikkalaisten vaatteet, mutta pian voi olla toisin. Maailman alhaisimpiin palkkoihin tyytyvä afrikkalainen saattaa tulevaisuudessa vaatettaa maailman.

Ulkomaat
Kangasta
Erja Tuomaala / Yle

Tekstiilitehtaan värjäyshallissa on kuuma, tukahduttavan kuuma. Säksättävät kutomakoneet jauhavat tauotta, kahdessa vuorossa, seitsemänä päivänä viikossa. WS-yhtiön tehdasrakennuksen sisällä asteita on 40, ulkopuolellakin 38.

Kutomakoneen vieressä paidaton nuorukainen on syventynyt kännykkäänsä. Kun vierailijaryhmä saapuu kohdalle, nuorukainen kaivaa kiireesti paidan esiin ja ryhtyy seuramaan kangaspakan tasaista valumista. Kiertokäynti ja kuvauslupa tehtaalle järjestyy pitkän neuvonpidon jälkeen, vasta kun lupaamme, ettei työntekijöitä haastatella.

Globalisaation uusi aalto lyö Aasiasta Afrikkaan

– Kiinassa on pian työvoimapula, täräyttää haastattelun aluksi WS-tehtaan johtaja P.K.Pal. Pakistanilaisen Palin johtama tehdas on suurin tekstiilintuotantolaitos Nigerian pääkaupungissa Lagosissa. Työntekijöitä on 400.

Vaikka väite Kiinan työvoimatilanteesta on raju, on sillä myös todellisuuspohjaa. Jos yli miljardin asukkaan Kiinasta loppuvat matalapalkkaan tyytyvät ompelijat, heitä löytyy Afrikasta, esimerkiksi 180 miljoonan asukkaan Nigeriasta.

Kuukausipalkka alta satasen 

Työvoima on täällä paljon halvempaa: Nigeriassa tekstiilityöntekijän kuukausipalkka on alimmillaan 70 euroa, kiinalainen haluaa työstään jo 500 euroa kuussa.

Tekstiilitehdas
Lakanakangas rullaa tauotta.Erja Tuomaala / Yle

Tällä hetkellä Nigeriaan tuodaan Kiinasta tekstiilituotteita. Aiemmin tilanne oli toinen: Nigeria vaatetti naapurimaatkin, se oli suuri tekstiilienviejä. Nyt kiinalaiset ovat tulleet markkinoille.

Laatu on huono, mutta köyhät ihmiset ostavat halpatekstiilejä. Ne saattavat kestää vain muutaman kuukauden, mutta sitä köyhemmät eivät voi ajatella.

– Heillä ei ole siihen varaa, P.K. Pal sanoo.

Nigerian oma vaateteollisuus kukoisti vielä muutama vuosikymmen sitten. Nigeria oli kylmän sodan kaudella Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton pelikenttä. Maa kääntyi sosialismin tielle.

Sosialismin kauden lukuisat vallankaappaukset horjuttivat yhteiskuntajärjestelmää. Valtiojohtoinen tuotanto oli monilla aloilla jo valmiiksi tehotonta. Epävakaissa poliittisissa oloissa myös vaatetehtaat jäivät entistä huonommalle hoidolle.

Asuja koululaisille ja armeijalle

Nyt yhtiöitä on yksityistetty, mutta romahtanut tekstiiliteollisuus ei ole vielä noussut. Moni on kuitenkin säilynyt hengissä erikoistumalla.

– Teemme nigerialaisesta puuvillasta armeijan ja koululaisten asuja, patjanpäällisiä ja lakanakankaita, pyyhkeitä ja liinoja. Jos joku tuote ei vedä, vaihdamme toiseen, tehtaanjohta P.K. Pal.

Hän luettelee muita selviytymisen ehtoja: koneistusta on uusittava, palkat ja laskut on maksettava ajallaan.Töitä tehdään seitsemänä päivänä viikossa, kahdessa vuorossa.

Lapsia koulupuvyt päällä.
Kouluasu on Nigeriassa pakollinen.Erja Tuomaala / Yle

Kiinalainen kopioi ja myy takaisin

Kiina on tullut vahvasti Afrikan markkinoille. Se rakentaa rautateitä, sähköverkkoja, louhii mineraaleja ja ostaa viljelysmaata.

Kiina on myös Nigerian tärkein kauppakumppani. Tuontia oli viime vuonna 336,5 miljardia euroa.

Kiinalaiset eivät ole Nigeriassa ryhtyneet avaamaan uudelleen tekstiilitehtaita tai perustamaan laajassa mitassa uusia. Toistaiseksi ykkössijalla on vaatteiden tuonti. Malleja myös kopioidaan maan omaa, kuulua ankarakuosia myöten.

Nigerian vaateteollisuus
Katumuotia Lagosissa. Ankara on suosittua, vaikka kotimainen tuotanto on kuihtunut. Yle

Ankaraa ei nykyisin tuoteta juurikaan edes Nigerian perinteisellä tekstiilintuotantoalueella, Kanon osavaltiossa. Kanossa kärsitään suurtyöttömyydestä, ja paikalliset tekstiilityöntekijät ovat osoittaneet mieltä tuontikäsityötä vastaan.

Alueen ylpeys on indigonsininen puuvilla, joka saa sävynsä perinteisessä valmistusprosessissa tietyn sinisen sävyn.

Nyt “kanolainen” käsityö värjätään synteettisesti Kiinassa ja myydään toreilla käsityönä takaisin.

Nigeriasta ei toistaiseksi ole tullut Bangladeshin tapaan jättimäistä hikipajaa.

Nigeria koittaa myös torjua halpatuontia asettamalla korkeita tuontitariffeja. Tuontimaksuja kierretään salakuljetuksella.

Pienyrittäjät lyövät päätään kiinalaiseen vaatekonttiin 

WS-tehtaan lähistöllä Oba Akran Avenuen varrella seisoo Abeksi esittäytyvä nuorukainen t-paitapino sylissään. Abe kertoo olleensa töissä setänsä yrityksessä. Sukulaismiehellä oli kymmenkunta työntekijää ja omat ompelukoneet.

Satsaus ei kuitenkaan kannattanut, sillä sähköpula hidasti ompelutyötä. Kun verkko on epävarma, oikosulut ja tulipalot ovat yleisiä.

Tekstiilitehdas
Kontti pursuaa tehdassalissa. Erja Tuomaala / Yle

Kun koneita yritetään käyttää dieselillä öljyntuottajavaltiossa, kustannukset kasvavat.

Nyt Abe myy t-paitoja kolmella eurolla. Kiiinasta niitä ostetaan kahdella eurolla kappale, ja rahti maksaa kymmenen senttiä.

Hän hakee paitapinon sedältään, niitä voi kaupata Lagosin ruuhkassa mateleviin autoihin tai kadun kulkijoille.