1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. puolueet

Aluelautakuntia jäämässä Rovaniemelle – mutta kuinka paljon?

Harva Rovaniemen kaupunginvaltuuston ryhmä kannattaa kokoomuksen tapaan aluelautakuntajärjestelmän lähes täydellistä alasajoa. Kokoomuksen valtuustoryhmän ehdotuksenahan on, että kuuden aluelautakunnan sijaan jatkossa perustettaisiin yksi poliittisin perustein valittu aluelautakunta. Nykymallikaan ei välttämättä jää henkiin.

Kuva: Perttu Ruokangas / Yle

Rovaniemellä on kokeiltu kolmisen vuotta kuutta aluelautakuntaa. Kokeilu päättyy tämän vuoden lopussa. Rovaniemen kaupunginvaltuusto aikoo päättää lautakuntien jatkosta kesäkuussa, ja asiasta saattaa tulla tiukka vääntö. Nykyinen aluelautakuntamalli olisi saamassa selkeästi vain noin puolet äänistä.

Tällä hetkellä nykymallia kannattavat Rovaniemellä selkeimmin keskusta, vasemmistoliitto ja vihreät. Perussuomalaiset voisivat karsia lautakuntia, ja kokoomus jättisi vain yhden lautakunnan. SDP:ssäkin pidetään rakenteen tarkastelua tärkeänä.

Kannattajat perustelevat laajaa aluelautakuntamallia lähidemokratian säilyttämisellä.

– Onhan se selvää, että tämmöiset pienet kylät eivät hevin saa edustajia valtuustoon, eikä heidän äänensä sitten kuulu ollenkaan, vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Esko-Juhani Tennilä toteaa.

Joitain muutoksia voitaisiin tehdä.

– Olemme valmiit kehittämään mallia, jos kritiikkiä tulee vastaan, keskustan valtuustoryhmä puheenjohtaja Liisa Ansala sanoo.

Valintoihin ryhtiä

Vasemmistoliitto haluaisi lautakunnille myös lisää päätäntävaltaa.

– Aluelautakunnilla pitäisi olla rahaa myös itse päättää näistä investoinneista, johonkin rajaan saakka, Tennilä miettii.

Vihreiden ryhmäpuheenjohtaja Jorma Kuistio pitää tämä hetkistä valintaprosessia jäsentymättömänä. Siihen tarvittaisiin hänen mukaansa muutosta.

– Jäsenet valitaan jonkinlaisissa kyläkokouksissa: siellä ei käydä varsinaisesti vaalia näistä jäsenistä. Pelkään pahoin, että suuriäänisimmät ja eniten esillä olleet ihmiset ovat valikoituneet lautakuntiin. Mahdollinen hiljainen muu porukka jää ilman edustusta, kun vaaleja ei käydä demokratian pelisääntöjen mukaisesti suljetusti ja salaisesti.

Perussuomalaisten mukaan on hyvä, että alueen ihmiset ovat nyt voineet vaikuttaa asioihin, sanoo puheenjohtaja Kalervo Björkbacka.

– Kyllä meillä sellainen kanta on, että osittain näitä aluelautakuntia jatketaan. Mutta se, että kuinka monta aluelautakuntaa, niin se on vielä auki.

Yksi aluelautakunta, polittisin perustein

Kokoomuksen valtuustoryhmä pysyy edelleenkin yhden aluelautakunnan takana.

– Nykyinen kokeilujärjestelmä on jäykkä, kallis, kankea ja ohjaa lainsäädännöllistä järjestämisoikeutta sellaiselle toimielimelle, jotka eivät täytä demokratian vaatimuksia, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Kaarlo Alaoja.

Alaojan mukaan lautakunnan jäsenet pitäisi valita valtuuston poliittisten valtasuhteiden mukaan.

– Olisi yksi tavallinen muihin lautakuntiin verrattava järjestäjälautakunta, jolla olisi valtuuston sille myöntämät lakisääteiset järjestämisoikeudet. Ja tämä lautakunta toteuttaa valtuustossa vallitsevia voimasuhteita. Valitaan aina valtuustokaudeksi ja uudet jäsenet sitten aina uusien vaalien jälkeen, Alaoja selventää yhden lautakunnan ideaa.

Esimerkiksi keskustan valtuustoryhmä tyrmää yhden lautakunnan mallin.

– Kyseessä olisi aika iso alue lähidemokratian toteuttamiseen. Esimerkiksi Alakemijoella ei ole varmasti halua päättää Yläkemijoen asioista, Liisa Ansala miettii.

– Lautakuntien jäsenet ovat kylien valitsemia, ne eivät liity puoluepolitiikkaan. Emme näe järkevänä sitä, että kylien päätöksenteossa puoluekirja ratkaisee, Ansala sanoo.

Pääsevätkö pienet kylät nyt ääneen?

SDP:n valtuustoryhmästä kerrotaan, että aluelautakuntien toimintaa on jossain muodossa hyvä jatkaa, mutta ei tämänkaltaisena.

Ryhmän varapuheenjohtajan Terhi Suoraniemen mukaan pienistä kylistä voi olla tällä hetkellä vaikea saada lautakuntiin edustajia.

– Miten tasavertaisuus näin kylien osalta toteutuu, Suoraniemi pohtii.

SDP:n valtuustoryhmä ei kuitenkaan vielä paljasta ehdotustaan aluelautakuntamalliksi jatkossa.

– Kuinka monta aluelautakuntaa tarvitaan ja missä ne olisivat, siihen ei ole vielä otettu kantaa, SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajan Reijo Sulasalmi kuitenkin sanoo.

Hänen mukaansa paljon riippuu myös sote-uudistuksesta: Mitä päätöksiä kunnissa ja sen alueilla tulevaisuudessa tehdään.

– Jos päätöksenteko on muualla, onko hajauttaminen järkevää, Sulasalmi miettii.