Miksi ihminen auttaa toista? Kysyimme muun muassa sosiaalipsykologilta, aivotutkijalta ja kauppatieteilijältä

Onko auttaminen vain maineen hankintaa? Kysyimme auttamiseen ja empatiaan tavalla tai toisella perehtyneiltä oman alansa asiantuntijoilta, mitä järkeä on tehdä hyviä tekoja.

media
Mustavalkokuva hymyhelistimistä
Yle

Sosiaalipsykologi: Ihminen on itsekäs

Ihmisen syyt auttaa muita ovat itsekkäät mutta ajavat silti yhteisön asiaa, sanoo sosiaalipsykologi, sosiaalisen median tutkija Suvi Uski.

Hän kertoo, että auttamista voi tarkastella kahden mallin mukaan. Voidaan ajatella, että ihminen saa hyvän olon tunteen, kun hän tekee hyvää. Tai sitten voidaan ajatella, että ihminen auttaa, koska tuntuu pahalta nähdä toisen kärsivän.

Sehän on itse asiassa aika itsekästä.

Suvi Uski, sosiaalipsykologi

– Toisen pulmasta tulee itselle kurja fiilis, ja halutaan korjata se ikävä tunne pois auttamalla. Sehän on itse asiassa aika itsekästä.

Ihmisen toimintaan vaikuttaa myös ryhmäpaine. Sosiaalisessa mediassa leviävät auttamistarinat voivat kannustaa tekemään hyviä tekoja ja toisaalta auttaminen voi tuntua entistäkin mielekkäämmältä, jos arvelee saavansa sen avulla some-tykkäyksiä.

– Vaikka tehdään näyttämisen takia ja halutaan näyttäytyä hyvässä valossa, näkisin, että tämä ajaa yhteisön agendaa. Tämä on win–win-tilanne.

Aivotutkija: Auttaminen näkyy aivoissa

Kun tutkitaan ihmisen aivoja, huomataan, että empatia ja toisten auttaminen on ihmiselle luonnollista. Aivoissa on runsaasti mekanismeja, jotka tukevat toisten auttamista, sanoo Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä työskentelevä tutkija Katri Saarikivi.

Katri Saarikivi.
Katri Saarikivi.Yle

Esimerkiksi, kun ihminen näkee hymyilevät kasvot, kasvojen hymylihakset aktivoituvat automaattisesti silloinkin, kun hymyilevistä kasvoista ei edes synny tietoista havaintoa, Saarikivi kertoo.

– Eräässä mielenkiintoisessa tutkimuksessa koehenkilön läheisiä ihmisiä uhattiin kivulla. Havaittiin, että koehenkilön aivoissa aktivoituivat kipuun liittyvät alueet.

Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että motivaatioon ja mielihyvään liittyvät aivoalueet aktivoituivat enemmän silloin, kun koehenkilön menestyksestä tietokonepelissä palkittiin koehenkilön lisäksi hänen ystävänsä, kuin silloin, jos vain koehenkilö itse sai palkinnon.

Kirkkososiologian tutkija: Se on osa meitä

Ihmislaji on kehittynyt auttamaan muita, sanoo muun muassa vapaaehtoistyötä tutkinut kirkkososiologian yliopistotutkija Henrietta Grönlund.

– Ihmiskunta ei selviäisi ilman sitä. Emme ole nopeita tai vahvoja, jälkeläisemme syntyvät avuttomina ja äidit ovat huonossa kunnossa synnytyksen jälkeen.

Ihmiskunta ei selviäisi ilman sitä.

Henrietta Grönlund, kirkkososiologian tutkija

Meistä tuntuu luonnostaan hyvältä auttaa. Grönlund sanoo, että ihmiset auttavat jopa anonyymisti, silloin, kun kukaan ei edes saa tietää heidän hyvistä teoistaan.

– Järkeily tai vähemmän tiedostettu ajatus hyvän brändin luomisesta ei ole keskeistä, vaikka se voi lisätä iloa.

Hyvän elämän tutkija: Hyvää fiilistä ja mainetta

Myös hyvän elämän tutkija, onnellisuusfilosofiksikin kutsuttu tutkijatohtori Frank Martela nostaa esiin ihmisten sisäsyntyisen halun auttaa.

– Kun me teemme hyvää toisille ihmisille, saamme siitä hyvää fiilistä.

Auttamista kuitenkin vahvistaa se, että se on myös yhteiskunnassa oikein.

Kun me teemme hyvää toisille ihmisille, saamme siitä hyvää fiilistä.

Frank Martela, hyvän elämän tutkija

– Tiedetään, että jos autetaan muita, voidaan saada hyvää mainetta. Jos ei tehdä, voidaan saada maine tyyppinä, joka ei auta.

Martela sanoo, että pienessä heimossa tai kylässä maine levisi nopeasti, mutta myöhemmin isossa yhteisössä kaikki eivät enää tienneetkään muiden teoista mitään.

– Some tuo yhteisöä taas yhteen. Hyvä ja huono maine leviää helpommin.

Yritysvastuun tutkija: Yritys haluaa mainetta tai ihan oikeasti hyvää

Yritykset, joilla on kytköksiä Yhdysvaltoihin, tekevät paljon hyväntekeväisyyttä myös Suomessa, sanoo vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme.

– Amerikassa se on ensisijainen tapa osoittaa yhteiskunnallista vastuuta, ja amerikkalaiset yritykset ajavat joka kulttuuriin omia toimintatapojaan.

Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme.
Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme.Yle

Esimerkiksi yhdysvaltalainen McDonald's on Suomessakin brändännyt Ronald McDonald Lastentalosäätiönsä. Halme huomauttaa, että usein yritysten hyväntekeväisyys voi olla räikeässä ristiriidassa yrityksen toiminnan kanssa.

En haluaisi saattaa millään tavalla negatiiviseen valoon sitä, kun ihmiset kohtelevat toisiaan hyvällä ja inhimillisellä tavalla.

Minna Halme, vastuullisen liiketoiminnan professori

– Tuote voi olla niin epäterveellinen, että se jopa aiheuttaa sairauksia, ja samaan aikaan yritys tekee hyväntekeväisyyttä.

Suomessa hyväntekeväisyydellä ratsastaminen ei ole yhtä räikeää kuin Yhdysvalloissa, Halme sanoo.

– Suomea suojaa korkea koulutustaso, ihmisten itsenäinen ajattelukyky ja toimiva media.

Hänen mukaansa hyväntekeväisyyden pitäisikin olla vain "kuorrutusta": yrityksen vastuullisuudessa suurin merkitys on sen ydinliiketoiminnalla ja sillä, kuinka vastuullisesti esimerkiksi ympäristöön suhtaudutaan ja työntekijöitä kohdellaan.

Yritys voi saada positiivista mainetta esimerkiksi, kun asiakkaan tarina poikkeuksellisen hyvästä kohtelusta leviää sosiaalisessa mediassa. Halme ei halua uskoa, että sellainen hyvyys olisi pelkkää markkinointia.

– En haluaisi saattaa millään tavalla negatiiviseen valoon sitä, kun ihmiset kohtelevat toisiaan hyvällä ja inhimillisellä tavalla.