Viron ulkomaantiedustelu: Venäjä lisää sotilasvoimaa Baltian suuntaan

"Kreml ottaa huomioon sen, että Nato saattaa käyttää infrastuktuuria Suomessa ja Ruotsissa, ja on sen vuoksi valmis hyökkäämään kohteisiin näissä maissa, vaikkeivat ne Natoon kuulukaan", raportti toteaa.

Yle maailmalla: Riika
Viron ja Venäjän ulkoministerit Urmas Paet ja Sergei Lavrov kättelevät allekirjoitettuaan maiden välisen rajasopimuksen.
Viron ja Venäjän ulkoministerit Urmas Paet (vas.) ja Sergei Lavrov kättelivät allekirjoitettuaan maiden välisen rajasopimuksen Moskovassa 18. helmikuuta.Sergei Chirikov / EPA

Venäjä on lisännyt jatkuvasti sotilaallista voimaansa Baltian maiden suuntaan. Myös harjoitustoiminta alueella on lisääntynyt, kertoo Viron ulkomaantiedustelusta vastaava Teabeamet-virasto.

Teabeamet julkisti ensimmäisen vuosikertomuksensa (siirryt toiseen palveluun) keskiviikkona Tallinnassa. Suurin osa siitä käsittelee Venäjän uhkaa.

Vuosikertomuksen tiivistelmässä todetaan, että Venäjän erimielisyydet lännen kanssa, sen kasvava eristäytyminen ja ennustamaton sekä aggressiivinen käytös vaikuttavat negatiivisesti alueen turvallisuuteen.

Muiden uhkien joukkoon raportti listaa terrorismin, Syyrian konfliktin, Libyan tilanteen, pakolaiskriisin ja verkkouhat.

Baltia, Nato ja Venäjä

Raportti toteaa, että Kreml katsoo koko Baltian olevan Yhdysvaltojen johtaman Naton hallussa. Se, että Naton ja Venäjän rajat lähenevät toisiaan häiritsee Venäjää etenkin siksi, ettei välissä ole "puskurimaita".

"Kreml ottaa huomioon sen, että Nato saattaa käyttää infrastuktuuria Suomessa ja Ruotsissa."

Vaikka Viro ei Teabeametin mukaan ole Venäjän toimien tähtäimessä, ei sotilaallisen voiman käyttöä voida kokoaan poissulkea. Venäjä voisi käyttää sotilaallista voimaa Baltiassa esimerkiksi silloin, jos sen ja Naton välinen konflikti jollain toisella alueella ei menisi Venäjän tahdon mukaan.

Vuosikertomuksessa mainitaan näkemys myös Suomen ja Ruotsin asemasta mahdollisen konfliktin syttyessä.

"Konfliktitilanteessa Venäjä katsoisi Itämeren alueen olevan yhtä kokonaisuutta, eikä Moskova kunnioittaisi yhdenkään maan puolueentonta asemaa, jos sota syttyisi. Kreml ottaa huomioon sen, että Nato saattaa käyttää infrastuktuuria Suomessa ja Ruotsissa, ja on sen vuoksi valmis hyökkäämään kohteisiin näissä maissa, vaikkeivat ne Natoon kuulukaan", raportissa kirjoitetaan.

Uhka Viron turvallisuudelle

Vuosikertomuksen mukaan Venäjän läntisen sotiasalueen maajoukot voivat liikuttaa 13-15 pataljoonaa taktisia ryhmiä, mikä vastaa viittä taktista prikaatia. Nämä sotilaat on riittävän koulutettuja taistelutehtäviin.

Ilmavoimat voivat koota jopa 15 ja merijalkaväki 2-3 pataljoonaa taktisia yksiköitä. Tällaiset pataljoonat kykenevät itsenäisesti toimimaan taistelutehtävissä. Yhdessä pataljoonassa on 700-900 sotilasta.

Joukkojen lisäksi Venäjän Kaliningradiin sekä Viron ja Latvian rajojen läheisyyten sijoittamat uudet asejärjestelmät muodostavat uhan Viron turvallisuudelle.

"Venäjän puolustusvoimien suunnittelussa otetaan huomioon yhä enemmän hyökkäykset kriittisiä kohteita vastaan. Baltian maissa näitä ovat esimerkiksi Nato-joukkojen vastaanottoon ja niiden ylläpitoon liittyvä infrastruktuuri. Kuitenkin taktisten ydinaseiden käyttö Viroa tai Naton yksiköitä kohtaan on hyvin epätodennäköistä," vuosikertomuksessa sanotaan.

Vuosikertomuksen mukaan Viron kannalta merkittävimmät muutokset Venäjällä ovat olleet 15. lentoprikaatin muodostaminen Ostroviin Pihkovaan sekä taktisten Iskander-ohjusten sijoittaminen Lugaan, Pietarin ja Viron rajan lähelle. Useita 6. armeijan yksiköitä on siirretty Narvan läheisyyteen. Sertovon koulutuskeskus muutetaan pansaroitujen joukkojen harjoituskeskukseksi, uutistoimisto BNS erittelee viraston listausta.

Viraston mukaan on mahdollista, että Venäjä perustaa tulevina vuosina vielä yhden lentoprikaatin ja tiedustelun tai erikoisjoukkojen prikaatin, jonka toiminta suunnataan Viroon ja Latviaan.

Lähteet: BNS