"Ei ruualla pidä leikkiä" – maatilojen ahdinko alkaa jo taittaa tilallisten selkärankaa

Jukka Ojantakasen suvulla on satavuotinen historia Koskinivan tilalla. Nykyinen isäntäpari on jo neljäs sukupolvi, joka viljelee tilalla maata ja hoitaa karjaa. Maatiloja koettelevaa talouskriisiä Ojantakanen pitää historiallisen vaikeana.

Kotimaa
Isäntä Jukka Ojantakanen pihattonavetassaan.
Riikka Oosi / Yle
Koskinivan maitotilan kyltti Rantsilan Siikalatvalla.
Riikka Oosi / Yle

120 lypsylehmän pihattonavetan pyörittäminen ei ole laiskan miehen työtä. Jukka Ojantakanen laskeskelee, että viime vuonna hänelle ja vaimo Liisalle työtunteja kertyi yhteensä miltei seitsemän tuhatta.

– Kyllä elämä pyörii täysin maidontuotannon ympärillä, Ojantakanen sanoo.

Käteen viime vuonna tehdyistä tunneista ei kuitenkaan jäänyt paljoakaan.

– Viime vuoden verotuksesta paljastuu, että meille jää vaimon kanssa työpalkkaa kaksi euroa tunnilta.

Syitä surkeaan tilanteeseen on Ojantakasen mukaan monia. Yksi niistä on maidon tuottajahinnan tason lasku, joka näkyy suoraan tuottajan kukkarossa.

– Kymmenen sentin hinnanalennus tarkoittaa käytännössä juuri tätä: työpalkka kutistui minimiin. Lainoja ei pystytä hoitamaan tällä hintatasolla, vaan niitä on pitänyt järjestellä uudestaan.

Ojantakasten vuonna 2010 valmistuneesta uudesta pihattonavetasta on vielä jäljellä velkaa yli miljoona euroa.

Hintojen lasku ja pysähtynyt Venäjän-vienti rokottavat maitotilallisia

Maidon hintatasoa on laskenut myös maakohtaisten maitokiintiöiden poistuminen viime keväänä. Ojantakasen mukaan kuluttajan kannattaisi muistaa, mitä kotimaisen maitopurkin hinnalla oikein saa.

– Se muutama lisäeuro kotimaisesta tuotteesta takaa kuitenkin sen jäljitettävyyden ja koko tuotteen tuotantoketju on aidosti läpinäkyvä. Laatu on maailman huippua, Ojantakanen sanoo.

Lisäksi Venäjän asettamat rajoitukset maitotuotteiden tuonnille ovat rokottaneet maidontuottajia roimasti. Kun Venäjän vienti on kiinni, vientiin menee tuoretuotteiden ja juustojen sijaan maitojauhetta.

– Maidolle ei saada samalla tavalla arvoa. Venäjän pakotteista tulleet menetykset tulisi korvata maitoalalle täysimääräisesti, koska ne ovat yhdessä sovittuja asioita, Ojantakanen muistuttaa.

Viljelijät vetoavat päättäjiin

Ojantakanen pelkää, että jos tilanteeseen ei saada korjausta, jatkajia tiloille ei välttämättä enää löydy.

Lehmiä pihattonavetassa.
Riikka Oosi / Yle

– Eihän tällaiselle alalle, joka on näin sitovaa ja lisäksi on vielä isot velat ja riskit, mutta näin pieni tuntipalkka, enää yrittäjiä löydetä. Kyllä se vaikuttaa niihin jatkamispäätöksiin.

Monelta usko onkin jo loppunut. MTK:n mukaan maatilojen tilanne on heikoin vuosikymmeniin kun tuloista on pudonnut jopa yli puolet.

– Valtakunnallinen kehitystrendi on, että joka kymmenen vuoden välein tilalukumäärä puolittuu. Sama on käynyt Rantsilassakin: kun EU:hun liityttiin vuonna 1995, niin täällä oli suunnilleen pari sataa maitotilaa. Nyt niitä on alle 50, Jukka Ojantakanen laskee.

Tilannetta ei ole helpottanut se, että EU-maataloustukien maksatus on myöhästellyt viime aikoina useampaan otteeseen. Päättäjien tulisikin Ojantakasen mukaan kantaa nyt vastuunsa ja hoitaa asiat kuntoon.

–Toimintaympäristö pitää käydä läpi juurta jaksain. On toimeenpantava kotimaista suosiva hankintalaki, vienti on saatava vetämään, tuet maksettava heti ja byrokratian purkua jatkettava.

Itsekin Helsingissä perjantaina järjestettävään viljelijöiden mielenosoitukseen osallistuva Ojantakanen pitää nykyistä tilannetta kestämättömänä.

– Kyllä suomalaiselta maidontuottajalta alkaa selkäranka taittumaan, vaikka sitkeitä ollaankin. Tuntuu, ettei tässä ole mitään tolkkua. Ei ruualla pidä leikkiä, ruuantuotanto on vakava ja kansallinen asia.

– Vetoan päättäjiin, että laittakaa nämä asiat kuntoon, kohta se on liian myöhästä.