Hento voimanainen Aasiasta

Maailman tunnetuimpiin kuuluvan aktivistin unelma demokratiasta on viimein toteutumassa Myanmarissa eli entisessä Burmassa. Aung San Suu Kyi jää silti itse vaille suurinta palkintoa: presidentin virkaa.

Ulkomaat
Aung San Suu Kui
Aung San Suu Kyi NLD:n hallitseman parlamentin avajaisissa 3. helmikuuta 2016.Hein Htet / EPA

Hän on hento nainen, joka pukeutuu saronkiin ja koristaa hiuksensa tyttömäisesti tuoreilla kukilla. Hän on nainen, jonka silmistä näkyy rautainen tahto.

Sitä ei murskannut edes 15 vuotta kotiarestissa, erossa perheestä.

Vuonna 1991 Nobelin rauhanpalkinnolla palkittu Aung San Suu Kyi on maailmalla arvostettu, mutta hänen elämänsä suuntaa ovat määränneet useat henkilökohtaiset tragediat.

– Uhraukset ovat suoraa seurausta siitä, että hän on kenraali Aung Sanin tytär, sanoo vapaa tutkija Ko Ko Thett.

Aung San neuvotteli Burmalle itsenäisyyden Britannian siirtomaavallasta vuonna 1947. Hänet kuitenkin salamurhattiin kuusi kuukautta ennen kuin itsenäisyys toteutui.

Isästä tuli kansallissankari, jonka kuva muun muassa painettiin seteleihin.

Tytär oli isän kuollessa vasta kaksivuotias.

Aung San perheensä kanssa (Khin Kyi, Aung San Oo, Aung San Suu Kyi, Aung San Lin).
Aung San Suu Kyi (edessä), vanhempiensa ja veljiensä kanssa vuonna 1947.Wikipedia

Ihan tavallisena elämä ei jatkunut isän kuoleman jälkeenkään. Suu Kyi kävi kristittyä koulua Burmassa vuoteen 1960, jolloin äiti nimitettiin suurlähettilääksi Intiaan. Tytär muutti mukana.

Intian jälkeen Suu Kyi muutti Britanniaan opiskelemaan politiikkaa, filosofiaa ja kirjallisuutta Oxfordin huippuyliopistossa.

Oxfordista löytyi myös tuleva aviomies, Tiibetin kulttuurin tutkija Michael Aris.

Hän ei saisi tulla minun ja maani väliin.

Aung San Suu Kyi

Ennen avioliittoa Suu Kyin ehti asua muun muassa New Yorkissa, mutta isän perintö ei missään vaiheessa unohtunut.

– Hän pohti jatkuvasti, jo varhaislapsuudesta asti sitä, mitä voisi tehdä kansansa hyväksi, Michael Aris on kertonut.

Myös Suu Kyi itse on muistellut (siirryt toiseen palveluun) ennen avioliittoa Michaelin kanssa käymiään keskusteluja.

– Sanoin hänelle, että jos tulee tilanne, että minun olisi palattava Burmaan, hän ei saisi tulla minun ja maani väliin, Suu Kyi on kertonut.

Nobel Peace Prize document.
Pojat Alexander ja Kim Aris sekä aviomies Michael Aris vastaanottamassa Nobelin rauhanpalkintoa Oslossa vuona 1991. Aung San Suu Kyi oli kotiarestissa. Bjoern Sigurdson / EPA

Nuori pari meni naimisiin ja sai kaksi lasta: Alexanderin vuonna 1973 ja Kimin vuonna 1977.

Elämään sai kuitenkin yllättävän käänteen, kun Suu Kyin äiti sairastui vuonna 1988 Burmassa. Suu Kyi jätti 11- ja 15-vuotiaat poikansa Britanniaan ja lähti Yangoniin hoitamaan äitiään.

Samaan aikaan Burmassa oli alkamassa laaja kansanliike maan raakaa sotilasjunttaa vastaan. Burmalainen sosialismi oli kenraali Ne Winin johdolla köyhdyttänyt Aasian riisiaitan sekä henkisesti että taloudellisesti.

Suu Kyi tempautui nopeasti demokratialiikkeen johtoon. Kotiäidistä tuli poliittinen suunnannäyttäjä.

Hän tietää, miten käyttää karismaa yleisöön, kuten Martin Luther King.

tutkija Ko Ko Thett

Tuhansia ihmisiä koonneissa tilaisuuksissa Suu Kyi vaati sotilaita luopumaan vallasta ja järjestämään demokraattiset vaalit.

Tunnetuin puheista pidettiin buddhalaisuuden tärkeimmässä temppelissä Yangonissa.

– Kiinnostavin piirre hänen persoonassaan on karisma. Hän tietää, miten käyttää karismaa yleisöön, kuten Martin Luther King, tutkija Ko Ko Thett sanoo viitaten legendaariseen mustien kansalaisoikeuksien puolustajaan.

Tuhansia ihmisiä koonneet puheet nostivat Suu Kyin demokratialiikkeen johtoon.

Yksin hänen kuuluisimmista puheistaan (siirryt toiseen palveluun) pidettiin buddhalaisten pyhimmässä temppelissä Schwedagonissa elokuussa 1988.

– En pysty olemaan välinpitämätön sen edessä, mitä tapahtuu, hän sanoi kansanjoukon edessä.

Seurauksena oli, että sotilasjuntta määräsi hänet vajaa vuosi myöhemmin kotiarestiin.

Aung San Suu Kyin kannattajia tämän kotitalon edustalla Yangonissa huhtikuussa 2010.
Aung San Suu Kyin kannattajia tämän kotitalon edustalla Yangonissa huhtikuussa 2010.Nyein Chan Naing / EPA

Vankilana toiminut Rangoonissa Inya-järven rannalla sijainnut kotitalo ei ollut kuitenkaan täysin ulkomaailmasta eristetty.

Sinne pääsi livahtamaan 90-luvun lopulla muun muassa Yleisradion ruotsinkielisiin uutisiin juttuja tehnyt toimittaja Irma Swahn.

– Kyllä viranomaiset tiesivät, että kävin siellä. Oli silti järkytys, kun tavarani pengottiin ja jouduin ankaraan kuulusteluun lentokentällä Rangoonista lähtiessäni, Swahn kertoo.

Hän sanoi kestävänsä kotiarestin eristyksen muun muassa meditoinnin avulla.

toimittaja Irma Swan

Kallisarvoiset haastattelunauhat Swahn onnistui kuitenkin salakuljettamaan ulos maasta vaatteidensa sisällä.

– Parhaiten mieleen tapaamisesta jäi Aung San Suu Kyin itsehilllintä. Se oli ihailtavaa, mutta samalla hieman pelottavaa.

Tunnelmaa rentoutti yhteisen puheenaiheen löytyminen kirjallisuudesta.

Irma Swahn oli sattunut juuri lukemaan saman kirjan kuin Suu Kyi, Jung Changin teoksen Villijoutsenet. Jostain syystä kumpikaan ei pitänyt siitä.

– Suu Kyi oli hyvin kiinnostunut Euroopan tapahtumista, etenkin kulttuurista ja kirjallisuudesta. Hän sanoi kestävänsä kotiarestin eristyksen muun muassa meditoinnin avulla.

Aung San Suu Kyi on uskonnoltaan buddhalainen, vaikka onkin käynyt kristittyjä kouluja. Suu Kyin olemus aiheutti sen, että Irma Swahn ei kysynyt mitään tämän lapsista.

Aung San Suu Kyi poikansa Kimin kanssa Baganissa heinäkuussa 2011.
Aung San Suu Kyi poikansa Kimin kanssa Baganissa heinäkuussa 2011.Nyen Chan Naing / EPA

Vaikeinta kotiarestissa oli ero lapsista.

Vuosien 1989-2010 aikana Suu Kyi tapasi lapsiaan vain vähän, sillä Myanmarin sotilasjuntta perui lasten burmalaiset passin ja eväsi viisumeja useaan otteeseen.

Sotilasjuntta, joka oli muuttanut maan nimen Myanmariksi, yritti kotiarestin avulla ajaa Suu Kyin maasta. Ajatuksena oli, että hän saisi kyllä luvan lähteä tapaamaan perhettään Britanniaan, mutta paluuta ei olisi.

Myös Suu Kyin tiesi tämän.

Olisin halunnut olla perheeni kanssa. Olisin halunnut nähdä lasteni kasvavan.

Aung San Suu Kyi

Hän ei ole puhunut tuon ajan tunteistaan paljon. BBC:n jutussa vuodelta 2012 hän sanoo, että hän tuntee katumusta (siirryt toiseen palveluun), mutta teki silti oikean valinnan.

– Olisin halunnut olla perheeni kanssa. Olisin halunnut nähdä lasteni kasvavan. Mutta minulla ei ollut epäilystäkään siitä, että minun oli lopulta valittava kansani.

Luonteen lujuutta ja joidenkin arvioiden mukaan myös luonteen kovuutta osoittaa se, että Aung San Suu Kyi ei lähtenyt Britanniaan edes katsomaan miestään, jolla vuonna 1997 todettiin syöpä.

Michael Aris kuoli kolme vuotta myöhemmin tapaamatta enää vaimoaan.

On kerrottu, että Suu Kyi nauhoitti miehelleen jäähyväisviestin videolle ja lähetti sen Britanniaan.

Vapaa tutkija Ko Ko Thett arvioi, että Aung San Suu Kyillä ei ollut demokratiakamppailun jatkuessa lopulta enää mahdollisuutta perääntyä ja luovuttaa.

– Ehkä suurin vaikutin kaikista ovat olleet meidän burmalaisten hänelle asettamat suuret odotukset, Ko Ko Thett sanoo.

Aung San Suu Kui tervehtii kannattajiaan portillaan Yangonissa vapauduttuaan kotiarestista marraskuussa 2010.
Aung San Suu Kyi vapautettiin vuosien kotiarestista marraskuussa 2010. Nyein Chan Naing / EPA

Aung San Suu Kyi vapautettiin kotiarestista loppuvuonna 2010.

Edellisvuonna sotilasjuntta oli aloittanut asteittaisen luopumisen absoluuttisesta vallasta.

Suu Kyi tapasi nuoremman poikansa Kim Arisin ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen, kun tämä marraskuussa 2010 saapui Yangoniin tapaamaan äitiään (siirryt toiseen palveluun).

Äidilla oli hiuksissaan kukkia, ja pojan käsivarteen oli tatuoitu äidin johtaman puolueen, NLD:n symboli riikinkukko. Muun muassa Radio Free Asia julkaisi kohtaamisesta videon.

Toinen poika, Alexander, asuu nykyään Yhdysvalloista. Ei tiedetä onko hän tavannut äitiään kotiarestin jälkeen.

Aung San Suu Kyi on nyt 70-vuotias, mutta hänen poliittinen tähtensä ei ole sammunut. Hän olisi viimein valmis tehtävään, johon on valmistautunut koko ikänsä eli astumaan presidentin virkaan.

Myanmar on koko maailmassa harvinainen esimerkki rauhanomaisesta siirtymisestä demokratiaan. Kaikesta vallasta sotilaat eivät silti ole valmiita luopumaan.

Perustuslaki on kirjoitettu niin, että hänestä ei voi tulla presidenttiä.

tutkija Ko Ko Thett

Presidentin virkaa ei olla valmiita antamaan Aung San Suu Kyille, vaikka kansa hänet tähän tehtävään haluaisi. Myanmarin perustuslaki estää presidenttiyden henkilöltä, jonka perheenjäsenillä on ulkomainen passi.

Suomessa pitkään asunut ja viime vuonna takaisin Yangoniin muuttanut tutkija Ko Ko Thett sanoo, että perustuslaki vain lisää Suu Kyin päättäväisyyttä.

– Hänelle antaa lisää sisua se, että koko perustuslaki on kirjoitettu silmällä pitäen sitä, että hänestä ei voi tulla presidenttiä.

Mies, jonka käsivarteen on tatuoitu Aung San Suu Kyin kuva.
Suu Kyin NLD-puolueen kannattaja. Puolue voitti parlamenttivaalit marraskuussa 2015.Rungroj Yongrit / EPA

Toisaalta on selvää, että Aung San Suu Kyillä on vaikutusvaltaa myös presidenttiin. Torstaina julkistettu NLD:n ehdokas presidentiksi on Suu Kyin tukija ja läheinen ystävä Htin Kyaw.

Yleinen arvio on, että presidentiksi ei voi nousta kukaan muu kuin voimakastahtoiseksi – puolueessa jopa yksinvaltaiseksi – luonnehditun Aung San Suu Kyin luottohenkilö.

Presidentin valitsee parlamentti, jossa NLD:llä on marraskuussa 2015 pidettyjen vaalien jäljiltä enemmistö.