Ainutlaatuinen karjalan kielen tutkimusaineisto Itä-Suomen yliopistolle

Kotimaisten kielten keskus on lahjoittanut karjalan kielen aineskokoelmansa Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselle. Aineisto sisältää karjalan murteiden sana-arkiston eli noin 550 000 arkistolippua.

Karjalan tasavalta
Lasikäytävä Joensuun yliopistokampuksella.
Mari Itkonen / Yle

Itä-Suomen yliopisto on saanut lahjoituksena ainutlaatuisen karjalan kielen tutkimusaineiston.

Kotimaisten kielten keskus on lahjoittanut karjalan murteiden sana-arkiston kokonaisuudessaan Joensuun kampukselle. Se sisältää noin 550 000 arkistolippua, jotka on kerätty pääosin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella.

Aineisto on ollut pohjana vuonna 2005 valmistuneelle Karjalan kielen sanakirjalle. Koko sana-aines on myös digitoituna sähköiseen muotoon.

Karjalan kielen ja kulttuurin professori Vesa Koivisto kertoo, että kyseessä on kaikkein laajin aineisto karjalan kielestä.

– Kooltaan ja sisällöltään ei ole vastaavaa olemassa, Koivisto sanoo.

Lahjoitukseen kuuluu lisäksi ennen julkaisematonta ja hyödyntämätöntä aineistoa suomalaisten karjalantutkijoiden tutkimusmatkoilta. Aineistoa on muun muassa akateemikko Pertti Virtarannalta (1918–1997), joka tutki ja tallensi karjalan kieltä yli 50 vuoden ajan.

Itä-Suomen yliopisto tulee hyödyntämään saatuja aineistoja karjalan kielen ja kulttuurin tutkimuksessa ja opetuksessa. Opetusta on annettu yliopistossa vuodesta 2009.

Tutkimusaineistojen luovutus on osa karjalan kielen tutkimuksen keskittämistä Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselle.

Karjala on Suomessa kotoperäinen kieli. Sitä puhuttiin aiemmin etenkin Raja-Karjalassa Laatokan pohjoispuolisilla alueilla. Ennen toista maailmansotaa Suomessa oli 30 000–40 000 karjalan kielen puhujaa.

Nykyisin karjalan taitajia on Suomessa enää ehkä vain joitakin tuhansia.