Sirkusta ja performanssia – Transforces-ryhmä puskee homo- ja transtaidetta esiin marginaalista

Transforces On Stage -festivaali tarjoaa kahden viikon ajan sirkusta ja performanssia, joka kietoutuu sukupuolittuneen yhteiskunnan sekä homo- ja trans-teemojen ympärille. Viime vuosina transihmiset ovat saaneet näkyvyyttä yhä enemmän myös Suomessa.

kulttuuri
Miss Fish ja Michiel Tange van Leeuwen
Miss Fish ja Michiel Tange van LeeuwenJussi Mankkinen / Yle

Michiel Tange van Leeuwen hivelee varovasti kasvojensa oikeaa puolta, jossa näkyy pientä punoitusta. Pari viikkoa sitten van Leeuwen oli nielemässä tulta, mutta jokin meni pieleen ja lieskat leimahtavat niin sanotusti päin pläsiä

– Onneksi et nähnyt naamani silloin, se oli aika kauhean näköinen. Mutta ei tässä ole oikeastaan mitään ihmeellistä, olen pudonnut köysistä ja muista rakenteista ties kuinka monta kertaa.

Akrobaattisista esityksistään tunnettu, tanskalais-hollantilainen van Leeuwen on yksi Helsingissä järjestettävän Transforces On Stage -festivaalin esiintyjistä. Kaksi viikkoa kestävä tapahtumakokonaisuus keskittyy queer- ja transtaiteeseen. Mukaan mahtuu sirkusta, performanssia, työpajoja ja musiikkia.

Maru Hietala ja Annu Kemppainen.
Annu Kemppainen viimeistelee Sinderellan eli Maru Hietalan tyyliä. Jussi Mankkinen / Yle

Sukupuolitettu yhteiskunta

Viime vuonna päivänvalon nähneellä Transforces-ryhmällä on selkeä tavoite.

– Transforces on perustettu transnäkyvyyden, transhyvinvoinnin ja sukupuolten moninaisuuden edistämiseksi, transaktivisti ja koordinaattori sekä Transforces On Stage -tapahtuman tuottaja Annu Kemppainen kertoo.

– Suomalaisessa yhteiskunnassa on valtavasti marginaalissa olevia ihmisiä, oli kyse sitten keskustelusta tai julkisesta tilasta, joka on hyvin vahvasti sukupuolitettu. Puutteita löytyy myös työmarkkinoilta ja yleisestä hyvinvoinnista.

Transaktivisti Maru Hietalan mukaan transihmisten hyvinvoinnissa on usein kyse varsin yksinkertaisista asioista.

– Olisi hyvä, että tarjolla olisi muutakin kuin sukupuolitettuja pukuhuoneita ja vessoja. Kyse on loppujen lopuksi aika pienestä huomioimisesta. Esimerkiksi syksyllä Turusta tuli uutisia, joiden mukaan erääseen kirjastoon oli tullut sukupuolineutraali vessa.

Maru Hietala
Sinderella eli Maru HietalaJussi Mankkinen / Yle

Transihmiset ovat yhä enemmän näkyvillä

Transkulttuuri ja transihmiset ovat viime vuosina alkaneet näkyä yhä enemmän niin muualla maailmalla kuin Suomessakin. Israelilainen transnainen Dana International voitti euroviisut jo vuonna 1993. Matrix-ohjaaja Larry Wachowski korjautti sukupuolensa naiseksi, ja Amanda Lepore on toiminut jo pitkään mallina ja julkkiksena. Yksi kuuluisimpia transsukupuolisia taiteilijoita on saksalainen laulajatar Romy Haag, jonka seurassa David Bowie viihtyi 70-luvulla.

Maru Hietala
Maru HietalaJussi Mankkinen / Yle

Suomessa julkisuudessa ovat olleet transnainen Elena Vikström ja interseksuaalisuudestaan puhunut Diana Ball. Aivan äskettäin Amerikkaa kohahdutti entinen urheilija ja tosi-tv-tähti Bruce Jenner, josta sukupuolenvaihdoksen jälkeen tuli Caitlyn Jenner.

– Kansainvälisesti on olemassa joitakin inspiroivia transhenkilöitä, mutta meillä Suomessa ei ehkä sellaisia ihan vielä ole. Näkyvyyttä ja esimerkkejä tarvitaan lisää, jotta päästäisiin pois ajatuksesta, että tässä meillä nyt on tämän transsukupuolisen ihmisen prototyyppi. Jokainen ihminen on yksilö, ja myös transsukupuolisuutta on olemassa yhtä monenlaista kuin yksilöitäkin, Annu Kemppainen pohtii.

– Todellisuudessa jokainen meistä on todennäköisesti joskus ollut tekemisissä sellaisen ihmisen kanssa, joka on korjannut sukupuolensa. Joku iso julkkiskin voi olla transsukupuolinen, mutta me emme vain sitä tiedä, Maru Hietala jatkaa.

Annu Kemppainen
Annu KemppainenJussi Mankkinen / Yle

Väkivaltainen kampanja

Sekä Kemppaisen että Hietalan mielestä transihmisten asiat ovat menneet Suomessa parempaan suuntaan. Sukupuolten moninaisuus on näkynyt niin yhteiskunnallisessa keskustelussa kuin populaarikulttuurissakin. Ongelmia ja etenkin ennakkoluuloja kuitenkin riittää.

– Transihmisen stereotypia voi olla esimerkiksi väkivaltainen kuva friikistä ja sairaasta ihmisestä, joka haluaa mennä toisen ihmisen ihon sisälle. Tällaiset kuvat ovat niitä kaikkein kurjimpia, Maru Hietala toteaa.

Michiel Tange van Leeuwen
Michiel Tange van LeeuwenJussi Mankkinen / Yle

Myös Perussuomalaisten Nuorten tyttö/poika-sukupuolikampanja herätti Kemppaisessa ja Hietalassa, joka on transmies, suuttumusta.

– Kyse oli puhtaasta väkivallasta niitä kohtaan, jotka eivät ole tai jotka eivät pysty olemaan tyttöjä tai poikia, Kemppainen sanoo.

– Kampanjan tarkoituksena oli pelkkä huomionhaku, Hietala kuittaa.

– Toisaalta, jos nämä ihmiset tajuaisivat kampanjansa väkivaltaisuuden, he ymmärtäisivät pyytää jopa anteeksi.

Miss Fish
Miss Fish eli Jørgen CallesenJussi Mankkinen / Yle

Kalamainen miesnainen

Transforces On Stage -tapahtumaan osallistuu lukuisia taiteilijoita Tanskasta. Yksi heistä on sinihuulinen performanssitaiteilija Miss Fish eli Jørgen Callesen.

– Miss Fish on performanssihahmo, joka on puoliksi mies, puoliksi nainen ja puoliksi kala. Tästä saadaankin sitten 150 prosentin kokonaisuus, Callesen vitsailee.

– Miss Fish on reaktio sille, että ihmisiä pistetään eri kategorioihin. Minun mielestäni evoluutiokaan ei ole vielä päättynyt, Callesen toteaa.

Miss Fishin ja Carla From Helles7edin Organs-esitys kuvailee sitä, millaisena ihmiskeho nähtiin viime vuosisadalla.

– Tuolloin ajateltiin, että ihmisen ainoa sukupuolitettu asia olivat lisääntymiseen liittyvät sukupuolielimet. Nyt olemme päässeet pidemmälle ja tiedämme myös hormoneista ja aivojen tominnasta.

Miss Fish
Miss Fish ja Organs-esitystäJussi Mankkinen / Yle

Tanska on toista maata

Callesen on ollut jo vuosikymmenen mukana Kööpenhaminassa sijaitsevan Warehouse9-esiintymispaikan toiminnassa. Warehouse9:llä on ollut merkitystä kaupungin teatteri- ja performanssitarjonnan monipuolistumiseen.

– Ihmiset, jotka ovat pitäneet enemmän perinteisestä ja sukupuolinormatiivisesta teatterista, ovat ryhtyneet kiinnittämään huomiota meidän tekemisiimme. Olemme määritelleet ilmaisuun liittyviä asioita ja myös ihmiskehoa uudella tavalla, Callesen sanoo.

Callesenin mukaan Tanskan ja Kööpenhaminen queer-kulttuuri muuttui radikaalisti vuonna 2006, jolloin kaupungissa järjestettiin kansainvälinen, poliittisesti värittynyt Queeruption-festivaali.

– Tapahtumalla oli valtava merkitys Tanskan LGBT-yhteisölle ja medialle. Huomattiin, että vielä on olemassa avaamattomia laatikoita, joissa on interseksuaalisia ja transseksuaalisia ihmisiä. Seuraavina vuosina tämä kaikki alkoi näkyä taiteissa, kulttuurissa, yliopistoissa ja mediassa mutta myös aktivismissa ja erilaisissa tapahtumissa.

– Tanska on queer-politiikan etulinjassa, jos sitä verrataan muuhun maailmaan. Tämä näkyy esimerkiksi sukupuolineutraaleissa lastantarhoissa, Michiel Tange van Leeuwen lisää.

Michiel Tange van Leeuwen
Michiel Tange van LeeuwenJussi Mankkinen / Yle

Kolmas, neljäs sukupuoli?

Sekä Callesen että van Leeuwen hyödyntävät sukupuolten moninaisuutta paitsi taiteessaan myös arkielämässään.

– Maskuliinisuus ja feminiinisyys ovat hienoja juttuja, ja queer-ihmisenä voin käyttää niitä molempia ja ottaa hyviä puolia useammalta eri taholta. Jos haluan jonakin päivänä olla naisellisempi ja toisena päivänä maskuliinisempi, niin siitä vaan ja annan mennä, van Leeuwen toteaa.

– Maskuliinisuus ja feminiinisyys ovat asioita, joiden avulla navigoimme sosiaalisesti ja joihin olemme totuttautuneet lapsista lähtien. Jos olet mies, käyttäydyt näin, jos olet nainen, käyttäydyt noin. Maskuliinisuus ja feminiinisyys ovat kuin kaksinapainen järjestelmä, jonka ympärillä on muitakin sävyjä ja totuuksia, joiden kanssa voi leikitellä, Jørgen Callesen summaa.

Miss Fish
Carla From Helles7ed ja Miss FishJussi Mankkinen / Yle