Jyrki Koulumies: Kaikki ajoi Ladalla

Jyrki Koulumiestä kiusaa aikamme historiattomuus ja historiantuntemuksen vähättely. Wikipediakin kirjoittaa Suomen idänkaupasta pelkkänä politiikkana, jota ei voi nimittää taloudelliseksi toiminnaksi, kirjoittaa Juha Pikkarainen kirja-arviossaan.

Jyrki Koulumies
Jyrki Koulumies: Kaikki ajoi Ladalla -kirjan kansi
Siltala

Julkisessa keskustelussa lyödään Venäjään kuin vierasta sikaa. Kun amerikkalaiset ovat tulossa Suomeen yökylään omien lelujensa kanssa, sanovat muutamat, että venäläiset tulivat kylään kutsumatta. Samalla unohdetaan, että suomalaiset Kekkosen johdolla torjuivat yhteiset sotaharjoitukset Neuvostoliiton kanssa 1970-luvulla, vaikka muuten oltiin joidenkin mielestä rähmällään itään. Keskusteluissa vähätellään myös idänkaupan merkitystä Suomelle sodan jälkeisestä ajasta Neuvostoliiton sortumiseen saakka. Kovimpien arvostelijoiden mielestä kyse oli Suomen pitkitetyistä sotakorvauksista. Mitenkähän oli asian laita?

Äsken ilmestyi tarpeellinen kirja, jossa valotetaan vuosina 1950 – 1989 käytyä idänkauppaa. Kirja on nimeltään Kaikki ajoi Ladalla, alaotsakkeena Idänkaupan lyhyt oppimäärä. Kirjan on kirjoittanut Jyrki Koulumies ja sen on kustantanut Siltala. Jyrki Koulumies toimi Uuden Suomen Moskovan kirjeenvaihtajana vuosina 1977 – 80. Lehtityön lisäksi Koulumies on työskennellyt BBC:n toimittajana ja Ylen Ajankohtaistoimituksen päällikkönä. Häntä ei voi pitää neuvostomielisenä, sillä hän avusti aktiivisesti viulisti Viktoria Mullovan loikkausta länteen vuonna 1983.

Aluksi Suomi täytti prikulleen rauhansopimuksen ehdot

Koulumiestä kiusaa aikamme historiattomuus ja historiantuntemuksen vähättely. Wikipediakin kirjoittaa Suomen idänkaupasta pelkkänä politiikkana, jota ei voi nimittää taloudelliseksi toiminnaksi. Kirjoittajalta löytyy idänkauppaan hauska sukuyhteys. Kustaa Tolvi kauppasi voita Satakunnasta Pietariin 1880-luvulla. Vähitellen Tolvi laajensi voin vientiä myös länteen. Koulumiehen isoisoisä osasi ajatella, ettei kaikkea pidä panna yhden kortin varaan. Markkinoita pitää olla jokapuolella ja niitä pitää ajatella tasapainoisesti. Näin ajattelivat myös Paasikivi ja Kekkonen hahmotellessaan sodanjälkeisen ajan idänkauppaamme.

Neuvostoliiton kanssa käytiin kauppaa jo 1930-luvulla mutta sen osuus vuonna 1938 oli vain prosentti Suomen kauppavaihdosta. Idänkauppa oli puukauppaa, missä Neuvostoliitossa kaadettuja tukkeja sahattiin Suomessa ja myytiin edelleen Eurooppaan. Varsinaisesti Suomen idänkauppa alkoi sotakorvauksista. Aluksi Suomi täytti prikulleen rauhansopimuksen ehdot mutta vähitellen koneiden ja laitteiden vienti muuttui kahden maan väliseksi kaupaksi. Siinä pyrittiin koko ajan tasapainoon eli viennin ja tuonnin arvo pidettiin samana.

Neuvostoliiton työmailla oli iso merkitys Lapin työllisyydelle

Stalinilla oli tavoitteena sitoa Suomi idänkaupalla Neuvostoliiton kylkeen eli yritettiin tehdä Suomi täysin riippuvaiseksi Neuvostoliiton tarjoamista raaka-aineista kuten öljystä ja kivihiilestä. Siinä itäinen naapuri epäonnistui. Suomen teollisuus osoitti mukautumiskykynsä. Neuvostoliitto puolestaan ei kehittynyt koko idänkaupan aikana merkittäväksi koneiden ja laitteiden toimittajaksi vaan öljy oli keskeisin tuontiartikkeli. Sama öljyriippuvuus on jatkunut Putinin Venäjälläkin.

Kaiholla muistellaan isoja rakennustyömaita Neuvostoliitossa, Pääjärvi, Kostamus ja Svetogorsk, koska ne työllistivät tuhansia suomalaisia. Kaikki alkoi kuitenkin pohjoisesta. Imatran Voima urakoi kolmen Paatsjoen vesivoimalaitoksen korjaus- ja uudisrakennustyöt 1950-luvulla ja vielä 60-luvullakin rakennettiin Tuulomajoen voimalaitos. Näillä työmailla oli iso merkitys Lapin työllisyydelle.

Kirjan nimessä olevan myytin, Kaikki ajoi Ladalla, Koulumies murskaa pelkillä tilastotiedoilla. Vaikka itselläni oli kolme Ladaa, oli Ladojen osuus enimmillään Suomessa vuosittain myydyistä autoista vain 7 prosenttia. Mistään Ladojen invaasiosta ei voi puhua, sillä se oli vuoden myyntitilastoissa parhaimmillaan kolmas.

Idänkaupan ansiosta Suomen talouskasvu oli vauhdikasta

Jyrki Koulumies osoittaa kirjassaan kiistattomasti, että idänkauppa oli keskeisessä roolissa suomalaisten vaurastumisessa. Sen ansiosta Suomen talouskasvu oli vauhdikasta, 1970-luvulla kasvu oli yli 5 prosenttia. Idänkaupasta eivät hyötyneet pelkästään työtä saaneet kansalaiset vaan siitä hyötyi koko talouselämä. Tänään vaikeuksissa oleva telakkateollisuus oli yksi suurimmista voittajista. Maksut laivatilauksista saatiin huomattavasti nykyistä kaupankäyntiä aikaisemmin ja tilaussarjat olivat pitkiä. Monet yritysjohtajat häpeilivät voittojen suuruutta ja kaupankäynnin helppoutta, kun pitkäaikaiset tavaranvaihtosopimukset hoitivat asian.

Erityisesti vanhan idänkaupan parjaajien on syytä tutustua Jyrki Koulumiehen kirjaan Kaikki ajoi Ladalla. Sen avulla omat luutuneet käsitykset voivat oieta.

Kirjoittaja on kemijärveläinen kirjallisuuden harrastaja.