Maahanmuuttajanaiset tarvitsevat työllistymisen tueksi vahvat tukiverkostot

Osaavat naiset -työllistämishanke maahanmuuttajanaisille on onnistunut yli odotusten. Nyt hyvät käytännöt halutaan monistaa valtakunnalliseksi pilotiksi. Jotta malli toimisi, on tärkeää huomioida kohderyhmän erityispiirteet.

Kotimaa
Heidi Hirvonen on projektivastaaa Monika-Naiset ry:n Osaavat Naiset hankkeessa
Tuija Veirto / Yle

Osaavat naiset -hanke ponnistaa erityisen vaikeasti työllistettävien parista.

– Maahanmuuttajataustaisen naisen on tilastojen mukaan ainakin kolme kertaa vaikeampaa löytää työpaikka kuin kantasuomalaisen. Meillä on ydintavoitteena tarjota henkilökohtaista ohjausta, neuvontaa ja alkuvaiheen tukea, kertoo projektivastaava Heidi Hirvonen Monika-Naiset ry:stä.

Perinteiset TE-toimistojen palvelut eivät naisten työllistämisessä toimi. Verkostojen puute niin henkilökohtaisella kuin työelämässä tekee Hirvosen mukaan maahanmuuttajanaisten työnhausta erityisen vaikeaa.

Voimavarakeskeisen ohjausmallin avulla etsitään työnhakijan vahvuuksia vain naisille tarkoitetussa, turvallisessa toimintaympäristössä.

Henkilökohtaiseen ja yksilökeskeiseen ohjaukseen on tukeva peruste, sillä työnhakijoiden taustat ovat kirjavia. Koulu- ja työtodistuksia ei välttämättä ole, osaaminen täytyy kartoittaa muulla tavalla.

– Koulutustaustaa on luku- ja kirjoitustaidottomista korkeakoulun käyneisiin. Naiset ovat kotoisin muun muassa Afganistanista, Somaliasta, Nepalista, Venäjältä ja Virosta. Lähdemme liikkeelle siitä, mitä he osaavat, emme siitä, mitä heillä ei ole. Ohjausta saa viidellä kielellä.

Traumakokemusten tunnistaminen tärkeää

Usein naiset tulevat sota- ja konfliktialueilta.

Heidi Hirvosen mukaan traumakokemukset voivat aktiovoitua uudessa kotimaassa, kun on rauhallinen ja turvallinen tilanne. Tämä voi vaikuttaa esimerkiksi kielen oppimiseen.

– Traumakokemusten tunnistaminen on todella tärkeää ja siihen tarvitaan lisää palveluja valtakunnallisesti. Toki sitä tehdään matalan kynnyksen ja kolmannen sektorin ympäristöissä, kuten meillä, mutta koulutusta viranomaisille tarvitaan lisää, hän korostaa.

Traumakokemusten tunnistaminen on todella tärkeää ja siihen tarvitaan lisää palveluja valtakunnallisesti

Heidi Hirvonen

Perustyö, vaikkapa CV:n tekeminen ja sähköiseen lomakkeiden täyttämien on tärkeää ajoittaa oikein. Tietoa työelämän pelisäännöistä on syytä jakaa koko perheelle.

– Naisella saattaa olla hoivavastuu lapsista ja muista sukulaisista. Ei silloin ole aikaa eikä voimia työnhakuun.

Kulttuuritulkkausta puolin ja toisin

Haasteista huolimatta tulosta on tullut.

– Olemme päässeet joka vuosi tavoitteisiin ja viime vuonna yli sata naista pääsi työpolkunsa alkuun. Määrä saattaa kuulostaa pieneltä, mutta uskon, että sillä on laajemminkin vaikutusta, koska naisten koulutukseen ja työelämään pääseminen vaikuttaa myönteisesti myös lasten tilanteeseen.

Naiset ovat työllistyneet Hirvosen mukaan mm. palvelualalle, myymälöihin ja ravintola-alalle koulutuksensa ja osaamisensa mukaan.

– Korkeasti koulutetukin saavat kyllä koulutustaan vastaavaa työtä, mutta se saattaa kestää. Mentorointiohjelmien merkitys on todella tärkeä. Esimerkiksi piilotyöpaikoista on vaikeaa saada tietoa ilman verkostoja.

Kulttuuritulkkausta tarvitaan sekä työnantajalle että -hakijalle

Hedi Hirvonen

Monika-Naiset ehdottaa hyvien käytäntöjen monistamista valtakunnalliseksi, pääkaupunkiseudun ulkopuolellekin.

– Kulttuuritulkkausta tarvitaan sekä työnantajalle että -hakijalle. Olemme tehneet vuosikausia yhteistyötä työnantajien kanssa ja luoneet ja yritysyhteistyömallin, joka pitää sisällään hyviä käytäntöjä monimuotoisissa työyhteisöissä. Olemassaolevia verkostoja voidaan hyödyntää ja toimintaan osallistaa jo Suomeen kotoutuneita ja työssä olevia maahanmuuttajanaisia, Heidi Hirvonen toteaa.