Kehitysrahoituksen johtaja: Afrikassa kytee jo uusi pakolaiskriisi

Konfliktit ovat saaneet valtavat määrät turvapaikanhakijoita liikkeelle Irakista ja Syyriasta, mutta tämä saattaa olla vasta alkusoittoa. Yritysten investointeja kehitysmaissa rahoittavan Finnfund-yhtiön toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi sanoo Ylen Kova talous -verkkohaastattelussa, että uusi aikapommi tikittää Saharan eteläpuolisen Afrikan nuorisotyöttömyydessä.

talous
Jaakko Kangasniemi

Eurooppaa koetteleva pakolaiskriisi on nostattamassa vilkkaan keskustelun myös kehityspolitiikasta. Finanssikriisin jälkeen useat Euroopan maat ovat päättäneet leikata kehitysapuaan.

Suomalaisten yrityshankkeita rahoittavan Finnfund-yhtiön toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi sanoo, että Irakin ja Syyrian konfliktien aiheuttama liikehdintä ei tullut yllätyksenä.

– Kehitysasiantuntijat ovat jo pitkään olleet huolissaan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan järkyttävän korkeasta nuorisotyöttömyydestä.

Kangasniemi arvioi, että kansainvaellukset saattavat saada jatkoa, mikäli Saharan eteläpuolisen Afrikan köyhien maiden nuoret eivät näe toivoa kotimaassaan.

Kehitysavun ei pidä olla vain vastikkeetonta sosiaaliturvaa

– Sadan miljoonan asukkaan Etiopia on esimerkki maasta, jossa työtä ja toivoa on tarjolla paljon enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Naapurimaa Eritrea taas on esimerkki alamäestä, joka ajaa nuoria pakolaisiksi.

Lyhyellä aikavälillä pakolaisvirrat riippuvat konfliktien laajenemisesta tai rauhoittumisesta.

Finanssikriisin jälkeen useat Euroopan maat ovat päättäneet leikata kehitysapuaan. Kangasniemen mukaan myös kehitysyhteistyön toimintatavat ovat Euroopassa muuttumassa.

Perinteisen kehitysavun sijaan köyhille ja vaikeuksissa oleville maille tarjotaan yhä useammin kehitysrahoitusta. Rahoituksen lähtökohtana on, että avun saaja on yritys, joka maksaa lainan takaisin.

– Kehitysyhteistyön muuttaminen vastikkeelliseksi ja kanavoiminen yritysten kautta on yleinen suuntaus kansainvälisestikin.

Muuttuuko kehitystyö viennin edistämiseksi?

Finnfundin pääoma on peräisin valtion kehitysyhteistyörahoista ja vuosien varrella kertyneistä voittovaroista. Yhtiön toiminta on ollut kannattavaa. Finnfund osallistuu hankkeisiin vähemmistösijoittajana.

– Suurin hankkeemme tällä hetkellä on tuulipuisto Keniassa. Turkanajärven tuulipuisto sijaitsee hyvin tuulisessa paikassa ja tuottaa valmistuttuaan edullista sähköä ilman päästöjä. Sähköpula on yksi keskeisimmistä kehityksen esteistä Afrikassa.

Perinteisestä kehitysavusta ei Kangasniemen mukaan olla tyystin luopumassa. Kangasniemi kertoo, että monissa maissa on kuitenkin jo saatu perusasioita kuntoon eli lapset rokotettua ja paremmin myös koulutettua. Nyt tarvittaisiin yritystoimintaa ja työpaikkoja.

Kangasniemen mukaan kehitysrahoitus mahdollistaa sen, että julkisen sektorin ohella hankkeita voidaan viedä läpi yksityisten yritysten vetäminä. Voittajina ovat hänen mukaansa ennen kaikkia kehitysmaat.

– Takavuosina puhelinpalvelut, sähköntuotanto ja vaikkapa lääkkeiden valmistus olivat monissa kehitysmaissa valtion yrityksille varattuja tehtäviä. Nyt niihin halutaan yksityistä rahaa ja tehoa.

Hallitus leikkasi kehitysapua 300 miljoonaa

Uudenlaista kehitysrahoitusta on kuitenkin myös kritisoitu ankarasti. Samaan aikaan kun maan hallitus leikkaa perinteistä lahjamuotoista, vastikkeetonta apua, on Finnfundin rahoitusta tarkoitus lisätä. Nykyinen hallitus leikkasi kehitysapua noin 300 miljoonalla aiemmasta noin miljardista eurosta.

Kangasniemi ei näe ongelmaa siinä, että suomalaista osaamista ja teknologiaa käytetään Finnfundin rahoittamissa hankkeissa. Perinteisessä kehitysyhteistyössä viennin edistäminen on usein kirosana ja syystäkin. Vientiin sidottu apu on ollut usein huonoa tai kallista. Finnfundin hankkeissa tähän ei ole varaa.

– Meidän tulee toimia kannattavasti, eikä se ole mahdollista, jos hankkeissa käytetään kallista tai soveltumatonta teknologiaa. Rahoitamme suomalaista teknologiaa, jos se on kilpailukykyistä, emme muuten.

Sijoitustoimintaa veroparatiiseissa

Useita yrityksiä on viime aikoina kritisoitu toiminnasta veroparatiiseissa tai maissa, joissa ihmisoikeudet eivät toteudu. Myös Finnfund on ollut tulilinjalla. Kangasniemen mukaan Finnfundin toiminta on vastuullista.

– Jos karttaisimme vaikeita maita, emme tekisi tehtäväämme. Meidän tehtävämme on mennä haastaviin tilanteisiin, joihin muut eivät mene, ja saada aikaan muutosta parempaan. Sataprosenttista varmuutta ei voi saada, mutta teemme kovasti töitä sen varmistamiseksi, että asiakkaamme ovat ympäristönsä parhaasta päästä ja sitoutuneet kansainvälisiin standardeihin ja jatkuvaan parantamiseen.

Kangasniemen mukaan yhtiön keskeinen tavoite on veropohjan kasvattaminen köyhissä maissa.