Koulucoach toimii oppilaan tukena – kokemukset elämäntaitovalmentajasta ovat hyviä

Seinäjoella aloitettiin viime syksynä Suomen koulumaailmassa harvinainen työnkuva, koulucoach. Koulucoachina toimiva Sini Hast auttaa oppilaita, on yhteydessä vanhempiin ja tekee yhteistyötä koulukuraattoreiden kanssa. Toiminnalla pyritään vaikuttamaan niin oppilaisiin, opettajiin kuin vanhempiinkin.

Kotimaa
Eveliina Kallio ja Sini Hast
Eveliina Kallio ja Sini Hast tukevat oppilaiden jaksamista.Tuulia Kujanpää/Yle

Kun luokan työrauha järkkyy, Sini Hast tulee apuun. Hän on Seinäjoen peruskouluissa toimiva koulucoach, jonka tehtävänä on olla oppilaiden tukena ja auttaa esimerkiksi luokkien häiriötilanteissa.

– Minulla on erilaisia työmuotoja eri kouluilla tilanteista riippuen. Saatan esimerkiksi olla keskusteluapuna oppilaille tai oppilasryhmille, jos on vaikka haasteita koulun arjessa sosiaalisissa tilanteissa tai yksinäisyyttä. Olen myös apuna opettajille, jos luokassa on työrauhaongelmia, Hast kertoo.

Hänen mielestään elämäntaidollisten taitojen vahvistaminen on hyödyllistä jo nuoresta pitäen.

– Vahvistaminen on hyödyllistä, sillä se tukee koulunkäyntiä. On hyvä, että nuorilla on tällaiset taidot hallussa tulevaisuudessakin.

Koulucoach voi toimia yhteistyössä myös vanhempien kanssa toimimalla esimerkiksi vanhempainryhmien vetäjänä.

"Kun koulussa viihdytään, oppimista ei voi estää"

Koulucoach kuuluu Seinäjoen kaupungin Koulun toimintakulttuurin kehittämishankkeeseen, jonka tavoitteena on esimerkiksi parantaa kouluviihtyvyyttä ja -rauhaa. Seinäjoen kaupungin perusopetusjohtaja Jari Jaskari korostaa, että opiskelijoiden hyvinvoinnilla on suuri vaikutus opiskeluissa jaksamiseen.

– Oppilaiden hyvinvointi vaikuttaa siihen, miten koulussa jaksetaan olla. On tärkeää, että työrauha säilyy. Kun esimerkiksi oppilaiden tunnetaitoon voi vaikuttaa, se näkyy yllättävinä tuloksina. Pääasia on, että oppiminen edistyy.

Jaskarin mukaan koulucoachin toiminnalla on ollut jo positiivisia vaikutuksia.

– Tässä vaiheessa vuotta tulokset näyttävät hyviltä. Esimerkiksi tunnetaitoja työstämällä koulucoach on saanut tilanteita rauhoittumaan luokissa, joissa on ollut työrauhan kanssa ongelmia.

Hanke päättyy vuoden lopussa, mutta Jaskari arvelee, että coachaamiselle saattaa tulla jatkoa.

– On selvästi tarpeellinen toiminta. Kun koulussa viihdytään, niin oppimista ei voi estää. Eletään toivossa, että koulucoach-toiminnalle voisi löytyä hankerahoitusta vielä syksyllä.

Yläkoulujen oppilaille on suunnattu myös elämäntaidon valmennusta. Erityisopettaja, elämäntaidon valmentaja ja hankkeen koordinoija Eveliina Kallio:

– Pidän tunteja yläkoulun oppilasryhmille aihekokonaisuuksista, kuten esimerkiksi vahvuudet ja yksilöllisyys sekä unelmat ja tulevaisuus. Keskustelen nuorten kanssa ryhmissä. Siellä käytetään harjoitteita ja pohditaan, miten niitä saisi oppilaiden omaan käyttöön.

Keskiössä kouluviihtyvyyden parantaminen

Koulucoachin lisäksi Seinäjoen kouluissa tapahtuu paljon muutakin kouluviihtyvyyden, koulurauhan ja työrauhan parantamiseksi. Koulun toimintakulttuurin kehittämishankkeeseen saatiin rahoitusta Opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja Seinäjoen kaupungilta yhteensä lähes 270 000 euroa.

– Rahaa on käytetty myös koulujen nimeämiin kehittämisen kohteisiin. Esimerkiksi Seinäjoen Lyseon oppilaskunta oli aktiivinen ja lähetti meille toiveita siitä, mihin koulu tarvitsisi rahaa. Tänne on saatu muun muassa biljardi- ja kädenvääntöpöytä, kertoo Jaskari.

– Hankkeeseen kuuluu myös opettajille suunnattu tietotekniikkakoulutus, jossa tuetaan ja opastetaan opettajia viestintätekniseen opettamiseen siirtymisessä.