yle.fi-etusivu

Yksi Suomen vanhimmista kiinteistöyhdistyksistä viettää 120-vuotisjuhliaan

Sen kunniaksi Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys on koonnut kosolti asumisen historiaa ja yhdistyksen tarinan kirjaksi.

Kuopio
Kuopion Kauppakatu 1920-luvulla
Kuopion Kauppakatua 1920-luvullaKuopion kulttuurihistoriallinen museo

Talonomistajista Taloyhtiöihin- teos on kuvaus maaseutukaupunki Kuopion kasvamisesta asumisen maakuntakeskukseksi aikana, jolloin talonomistajien määrä huikeasti väheni ja asunto-osakeyhtiöt tulivat tilalle.

Se on kertomus asumisen suuresta muutoksesta 120 vuoden aikana Kuopiossa ja Suomessa. Kirjan ovat kirjoittaneet toimittaja Anna-Liisa Pekkarinen ja yhdistyksen toiminnanjohtaja Mirjami Kauppinen ja se kertoo kuopiolaisen asumisen historiasta kuvin, postikortein ja aikalaistarinoin aina 1920-luvulta alkaen.

Kirjan lisäksi Kuopion Korttelimuseon näyttelyssä Paras paikka asua, kuvataan kuopiolaista asumista kerrostaloissa, rivitaloissa ja puutaloissa aina vuodesta 1896 lähtien tähän päivään.

Näyttelyn helmenä voidaan pitää 1920-luvulta Terijoelta siirrettyä Pikku Pietarin ajan-tyylistä puutaloa.

– Kuopiossa oli 1920-luvulla kova asuntopula, jota helpottamaan talo Kuopioon tuotiin, tietää Mirjami Kauppinen.

Talo on asukkaidensa ajanmukaisesti peruskorjaama ja asuttu edelleen.

Puutalot saivat väistyä tehorakentamisen alta 1950-luvulta lähtien

Kuopion keskustassa puutalot saivat väistyä tehorakentamisen alta 1950-luvulta alkaen, jolloin asuntopula käynnisti kerrostalojen rakentamisen keskustan alueella toden teolla.

Nykyisin kaupungissa jäljellä on enää yksi kokonaan puutaloista koostuva kortteli, eli Korttelimuseoalue. Nykyisin kaupungissa myös muut siellä täällä jäljellä olevat puutalot ovat suurimmaksi osaksi suojeltuja.

Jos puutaloja Kuopiossa on säilytetty harvakseltaan, löytyy kaupungista suomen mittakaavassa ainutlaatuinen ja hyvin säilynyt rännikatuverkosto. Se on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.

– Kun Kuopio 1770-luvulla kaavoitettiin, koko kaupungin keskusta tehtiin samalla periaatteella kuin rännikatuverkosto, kertoo Kuopion kulttuurihistoriallisen museon yli-intendentti Tapio Laaksonen.

Paras paikka asua-näyttely on avoinna Kuopion korttelimuseossa lokakuun loppuun.