Näin ihminen eli 1,8 miljoonaa vuotta sitten – tutkijat entistivät esi-ihmisten asuinsijan

Tansaniasta löytyneellä alueella oli lähde, joka tarjosi puhdasta vettä, ja eläimiä, joista saatu proteiini kasvatti aivoja ja edisti ihmisen evoluutiota.

Ulkomaat
Piirroskuvassa esi-ihmisiä ja eläimiä, muun muassa kirahveja ja antilooppeja, joen varressa.
Piirroskuva elämästä Olduvain rotkossa 1,8 miljoonaa vuotta sitten.M.Lopez-Herrera via The Olduvai Paleoanthropology and Paleoecology Project and Enrique Baquedano

Tutkijat ovat ensi kertaa laatineet kouriintuntuvan näkymän 1,8 miljoonan vuoden takaisesta maailmasta, jossa ihmisen suku otti varhaisia askeliaan. Esi-ihmisillä oli suojaisa paikka ja ruokaa, mutta myös paljon stressiä, sanovat yhdysvaltalaisen Rutgersin yliopiston tutkijat.

Nykyihmisen ja apinan välimuodolta näyttäneiden esi-ihmisten asuinpaikka on rakennettu Olduvain rotkosta nykyisestä Tansaniasta tehtyjen löytöjen perusteella. Tutkija ovat pyrkineet vuosia kestäneessä työssään laatimaan mahdollisimman alkuperäisen elinympäristön.

Vaikka esi-ihmisillä oli vettä, ruokaa ja jopa runsaasti teräväreunaisia kivityökaluja, mutta leppoisaksi elämää ei voi silti kutsua, sanoo professori Gail M. Ashley.

– Elämä oli hyvin stressaavaa, koska heidän täytyi kaiken aikaa taistella ruoastaan lihansyöjäeläinten kanssa, Ashley sanoo Rutgersin yliopiston lehdistötiedotteessa (siirryt toiseen palveluun). Tutkimus on julkaistu tiedelenti Pnasissa (siirryt toiseen palveluun).

Palmuja ja akaasioita, leijonia ja norsuja

Nyt kun alue on valmis, sen odotetaan hyödyttävän tutkimusta kokemuksilla siitä, millaista esivanhempiemme elämä oli. Tutkijoita kiinnostaa muun muassa se, miten ruoka – etenkin proteiini – hankittiin.

Paikan löysi vuonna 1959 Mary Leakey, yksi paleoantropologian uranuurtajista. Ashley on tutkinut paikkaa jo 20 vuotta. Kaivausten lisäksi alueelta on otettu maanäytteitä hiilen isotooppianalyyseja varten.

Ne osoittivat, että alueella oli aikoinaan lähde sekä niin kosteikkoa ja metsää kuin ruohikkoa. Metsässä kasvoi palmuja ja akaasioita. Eläimistössä puolestaan oli muun muassa kirahveja, norsuja ja antilooppeja.

Yllättävä löytö oli tulivuoren sylkäisemä ohut tuhkakerros, jonka suojissa orgaaninen aines on säilynyt. Kävi samoin kuin Pompeijissa, Ashely vertaa.

Liha on kynnyskysymys

Luulöydöt kertovat, että asukkaina oli kaksi varhaista ihmislajia. Toinen oli roteva ja melko pieniaivoinen Paranthropus boisei, ja toinen kevytrakenteisempi ja aivojensa koolta ihmisen sukupuuhun osuvampi Homo habilis, Ashley kertoo. Molemmat olivat 1,35–1,65 metrin mittaisia ja elivät todennäköisesti 30–40-vuotiaiksi.

Eläinten luita löytyi tuhansittain, mistä tutkijat päättelevät, ettei kyseessä ollut satunnainen leiri. Varsinaisia pysyviä asuinpaikkoja ihmiskunnalla ei tuohon aikaan ollut, mutta lähteen vuoksi alueella luultavasti käytiin taajaan.

Myös puusto oli eduksi. Asukkaat luultavasti raahasivat saaliinsa tai löytämänsä raadot metsän suojiin, sillä lihan perään olivat myös leijonat, leopardit ja hyeenat. Varastelu lienee toiminut myös toisin päin: ihmiset kävivät nappaamassa raatoja, joiden syöminen oli jäänyt pedoilta osin kesken.

– Lihansyönti on keskeinen kysymys ihmisen kehityksessä. Oletamme, että aivojen koon kasvu ja koko evoluutio olivat sidoksissa siihen, että proteiinia saatiin entistä enemmän, Ashley sanoo.