Koe uusi yle.fi

Maailman metroasemat kuhisevat bakteereja – Tukholma osallistuu kansainväliseen kartoitukseen

New Yorkista vuonna 2013 alkaneessa projektissa selvitetään 47 suurkaupungin joukkoliikenteen bakteerikantoja ja pohjustetaan uusia terveellisiä ratkaisuja.

tiede
Tukholman metrokartta
Tukholman metrokarttaStockholms läns landsting

Tukholmassa on alettu kerätä metroasemilta bakteerinäytteitä, joiden perusteella laaditaan kartta siitä, millaisten bakteerien kanssa matkustajat joutuvat tekemisiin. Asemien erojen lisäksi tutkitaan kellon- ja vuodenaikojen vaikutusta joukkoliikenteen bakteerikantoihin.

MetaSUB (siirryt toiseen palveluun)-projektissa kartoitetaan joukkoliikenteen mikro-organismit 47 kaupungissa eri puolilla, muun muassa New Yorkissa, Singaporessa ja Rio de Janeirossa. Euroopasta on mukana 11 pääkaupunkia, muun muassa Oslo ja Pariisi. Tukholmassa projekti on käynnistynyt ensimmäisten joukossa.

Metallipinta voi olla bakteereille houkutin

Kättely
Tässä vaihtuu miljoonia bakteerejaArvo Vuorela / Yle

Kolme tutkijaa alkoi maanantaiaamuna pyyhkiä näytteitä Tukholman asemien liukuportaiden kaiteilta. Kutakin kohtaa hangataan kolme minuuttia, ja puikko tuikataan koeputken suolaliuokseen. Jatkossa tutkitaan asemien pintojen lisäksi myös junien bakteerikuormaa.

Näytteitä otetaan aluksi yhdeksältä asemalta. Kesällä työtä laajennetaan kaikille sadalle asemalle. Viisivuotiseksi kaavaillussa projektissa on määrä ottaa viitisen tuhatta näytettä.

– Haluamme tietoa bakteerien yhteisvaikutuksesta ja leviämisestä, jotta voimme ehdottaa muutoksia. Tavoitteena on metrojärjestelmä, joka edistää terveyttä, sanoo Tukholman yliopiston (siirryt toiseen palveluun) tutkimusta johtava Klas Udekwu.

Sitä varten selvitetään myös, millaiset materiaalit keräävät vähiten bakteereja. Esimerkiksi tietyt metallit ovat niille suorastaan otollisia, Udekwu kertoo Dagens Nyheter (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä.

Puhtaus ei vaadi bakteerittomuutta

New Yorkin metrossa bakteerien kartoittaminen alkoi jo vuonna 2013 PathoMap (siirryt toiseen palveluun)-projektina. Talteen on saatu 15 000 mikro-organismin DNA:ta.

Niiden joukossa on Bronxin kaupunginosasta löytyneitä kurkkumätäbakteereja ja Sohon jäykkäkouristusbakteereja, mutta peräti 48 prosenttia osoittautui ennestään tuntemattomiksii. Niiden ei tiedetä aiheuttavan mitään sairauksia.

Niinpä yhdysvaltalaistutkijat sanovatkin, ettei vaatimuksille asemien perusteellisesta puhdistuksesta ole pohjaa, vaan monien bakteerilajien kirjo voi olla suorastaan terveellinen. Udekwu on samaa mieltä.

– Yhteiselosta bakteerien kanssa on ihmiselle todellakin hyötyä. Se on monimutkaista yhteispeliä meidän ja sairauksia aiheuttavien tai vaarattomien bakteerien välillä. Bakteereihin ja niiden vaikutuksiin kannattaa suhtautua terveen kunnioittavasti, hän sanoo.