Sokeriton kakku ja cocktail-tikut – Muistatko nämä nostalgiset hääherkut?

Yhdeksän herkkua, joita tuskin notkuu tarjolla seuraavissakaan sukujuhlissa. Yle pyysi viittä pitopalveluyritystä kaivamaan mapeistaan vuosikymmenien takaisia tilauksia häiden, hautajaisten ja yritysten juhlapöytiin. Perheissä aletaan jo valmistautua kevään ja kesän kemukauden järjestelyihin.

ilmiöt
Häämenu
Klikkaa isommaksi: Menu 90-luvulta. Italiansalaatti oli hitti. Nykyisin kinkkusuikaleiden virkaa hoitaa usein pastasalaatin kana.Pitopalvelu Hupli

1. Silakkarulla

Silakan maku näyttäisi käyneen nuoremmille sukupolville vieraaksi, mutta 70-luvulla rullalle kääritty kala oli oikea juhlapala. Etikkaliemessä kypsennetyt silakkarullat maistuivat kylmänä tai kuumana.

2. Sokeriton kakku

Kakkupöydän pikkujätti niinä vuosikymmeninä, jolloin diabeetikot mittasivat tarkkaan sokerinsaantiaan. Terveysasemalta itse kukin diabeetikko sai tiukat ohjeet äärimmäisen niukkaan sokerin syöntiin. Sokeriton kakku pelasti usein häämenun tuomiolta ”eipä ollut diabeetikolle oikein mitään”.

3. Hyytelö

Tunnetaan myös nimellä tytinä. Suolaisten pöydässä saattoi lillua pitkä harkko lihahyytelöä tai kalahyytelöä. Voileipäkakkukin alkaa muuttua pidoissa itsestäänselvyydestä satunnaiseksi yllätykseksi, mutta voi olla hyytelömäinen muisto takavuosien ”alatoopista”.

4. Kiisseli

Kiisseliä ja kermavaahtoa jälkiruokakulhossa.
Kiisseliä.Tiina Jutila / Yle

Sinänsä suhteellisen helppo, kermavaahdon kruunaama jälkiruoka on väistynyt kunnian vuosien jälkeen pitopalvelutarjoiluista – ehkä käytännön syistä. Kiisseliä ei noin vain lapata kakkulautaselle keksien seuraksi, vaan keitokselle pitäisi järjestää omat kulhot kullekin juhlijalle.

5. Cocktail-tikku

Juustokuutio, viinirypäle ja lihapulla tikun varressa. Muistellaan pitopalvelufirmoissa ja sukujen kesken suosikkitarjoiltavana, jota raavaat miesvieraat saattoivat santsata loputtomiin. Juhlaherkun maine lienee ryvettynyt eineslihapullien esiinmarssissa.

6. Pikkunakki

Pikkunakit ovat hyvän hotelliaamiaisen kulmakivi,mutta kesähäistä ne ovat kadonneet. Ehkä ne muuttivat ruotsinlaivan lastenbuffettiin?

7. Laatikko

Lanttulatikko.
Laatikkoa.Timo Nykyri / Yle

Lanttu- ja porkkanalaatikoita on syöty juhlissa ympäri vuoden. Ainakin Pohjanmaan ja Karjalan seuduilla laatikot ovat karjalanpaistin kylkeen ehdoton lisä vaikka kesäkuumillakin.

8. Kaalipiirakka

kaalipiirakkaa ja omenapiirakkaa
Kaalipiirakkaa ja omenapiirakkaa.Anna Kumpulainen / Yle

Nykyään suomalainen törmää kaalitäytteiseen piiraaseen todennäköisemmin torilla Tallinnan-reissulla kuin sukujuhlissa.

9. Piimäjuusto

Pitopöytien klassikkoa, piimäjuustoa on syöty Suomen alueella vuosituhansia. Eipä siis ihme, että pitopalveluyrittäjien mukaan tämän kotijuuston perään on alettu viime aikoina jälleen kysellä. Piimäjuusto on listan varmin veikkaus juhlaherkuksi, joka kokee uuden tulemisen.

Pitopöydät muuttuvat hitaasti

Sokeriton kakku herättää paljon muistoja takavuosien sukujuhlien jälkiruokapöydistä. Vaikka paljon puhutaan erikoisruokavalioiden yleistymisestä ja yrittäjät sen vahvistavatkin, sokerittomat piti huomioida monta vuosikymmentä ennen gluteenittomia.

– Sokeriton kakku oli tehty sorbitolilla, fruktoosilla tai ilman mitään makeuttajaa. Aika moni sai makeuttajista vatsavaivoja, muistelee ravitsemusterapeutti Eliina Aro Diabetesliitosta.

Ruokalista.
Klikkaa isommaksi: Menuehdotus 80-luvulta.Pitoriihi

– Se yleistyi 90-luvulla, vaikka jo 1988 otettiin kanta, ettei diabeetikon ruokavalion tarvitse olla sokeriton.

Nyt on paljon kasvissyöjiä, laktoosi-intolerantikkoja ja gluteenitonta suosivia. Moni pitopalvelija kertoo, että ruokarajoitteita tuppaa kertymään yritysjuhlia varten kerätyillä nimilistoilla enemmän kuin sukujuhliin tiedustelluilla. Lomakkeelle ehkä ruksitaan firman piikkiin jopa inhokkiruokia.

– Häissä ei vieras kehtaa vaatia, että nyt olen tällä luolamiesdieetillä, kuvailee pitopalveluyrittäjä Sami Hupli.

– Eläkeläisille kun tehdään joulujuhla, ei siellä ole yhtään gluteenitonta, kertoo puolestaan yrittäjä Marja Öblom.

Osa pitopalveluista on arkistoinut tilauksia ja menuesitteitä vuosikymmenien takaa. Suomalainen maku muuttuu selvästi hitaasti. Häränfilee, karjalanpaisti, uunilohi ja possukastike pysyvät pääruokina. Sivuosassa olevat pikkusuolaiset ja jälkiherkut muuttavat muotoaan ja vaihtavat pöytää.

– Nyt ei syödä kalahyytelöitä, nyt syödään hyytelömäistä juustokakkua, huomaa Marja Öblom.

Joidenkin juhlaruokien asema on arkistunut.

– Perunasalaatista ja punajuurisalaatista ehkä ajatellaan, että nehän saa kaupastakin valmiina.

Juttua varten on haastateltu useita pitopalveluyrittäjiä, muun muassa Tarja Mäkelää (Haapahovi), Hannele Haatajaa (Morilea), Marja Öblomia (Alibaba), Sami Huplia (Pitopalvelu Hupli) ja Taina Lehtistä (Pitoriihi).