Näätämöjoen lohisaalis kutistui

Näätämäjoesta on saatu aiempaa vähemmän lohta. Viime kalastuskaudella Näätämöjoki antoi viidenneksen edellisvuotta vähemmän lohta. Saalis oli lähes 30 prosenttia vähemmän kuin keskimäärin.

Sápmi
Auringonlasku Näätämöllä, Näätämöjoki
Yöaurinko Näätämöjoen Kolttakönkäällä..Jukka Brusila

Näätämöjoesta kalastettiin viime kalastuskaudella 6 140 kiloa lohta. Lohisaaliista kalastettiin Suomen puolelta 2,1 tonnia ja Norjan puolelta 4,0 tonnia.

Suomen puolen lohisaaliin pääosan eli 1,7 tonnia pyydystivät paikkakuntalaiset kalastajat, enimmäkseen lohiverkoilla. Kalastusmatkailijoiden lohisaalis Suomen puolen vesialueilla oli 400 kiloa.

Norjan puolella kalastusmatkailijat ja Sör-Varangerin kunnan paikkakuntalaiset vapakalastajat pyydystivät lohta 3,2 tonnia. Kalastusmatkailijoista suurin osa oli edellisvuosien tapaan suomalaisia. Paikkakuntalaiset kalastajat pyydystivät lohta lisäksi perinteisellä käpäläverkolla eli heittonuotalla. Saaliiksi otettujen lohien lisäksi Norjan puolella vapautettiin lähes 170 lohta, yhteispainoltaan 780 kiloa.

Suomen puolella lohta pyytää verkoilla noin 30 paikkakuntalaista ruokakuntaa. Määrä on pysynyt ennallaan kymmenen viime vuotta. Kalastusmatkailijoita vieraili Suomen puolella noin 230 henkilöä, ja he lunastivat reilut 1 200 kalastusvuorokautta. Kalastusmatkailijoiden ja -vuorokausien määrä on vähentynyt merkittävästi vuodesta 2014 alkaen, jolloin Metsähallitus asetti luvanmyyntiin 1 500 kalastusvuorokauden kiintiön.

Näätämöjoen Suomen puolen saalistilastot perustuvat Luonnonvarakeskuksen kalastuskauden jälkeen tekemiin postitiedusteluihin sekä puhelinhaastatteluihin. Paikkakuntalaisten kalastajien lohisaalisarvioinnissa hyödynnettiin lisäksi kalastuksen valvonnasta saatua tietoa verkkopyydysten käytöstä. Saalistiedusteluihin vastasi noin 70 prosenttia paikkakuntalaisista ja 60 prosenttia kalastusmatkailijoista. Norjassa sekä paikkakuntalaisilla että kalastusmatkailijoilla on velvollisuus ilmoittaa saaliinsa saalisseurantajärjestelmään.

Saalistilastointi on ollut tärkeä osa Näätämöjoen lohikantojen tilan arviointia jo 1970-luvulta lähtien. Luonnonvarakeskuksen mukaan tarkempi tieto jokeen nousevista lohimääristä tarvittaisiin Näätämöjoen lohikantojen hoidon kehittämiseksi. Ensin aiotaan aloittaa Näätämöjoen alajuoksulla sijaitsevan Kolttakönkään kalatien vuosittainen kalamäärien laskenta suomalais-norjalaisena yhteistyönä. Lisäksi tavoitteena on selvittää mahdollisuuksia koko joen nousulohimäärien laskemiseksi nykyaikaisia kaikuluotaintekniikoita hyödyntäen.