Peuroja kaatui Hämeessä paljon, mutta lupapeuroja jäi myös metsiin

Jahtimiehet kaatoivat viime metsästyskaudella Etelä-Hämeessä noin 4 250 valkohäntäpeuraa. Edellisestä kaudesta kaatojen määrä lisääntyi 500:lla, mutta lupiakin oli enemmän. Eikä kaikkia lupia käytetty tälläkään kertaa.

Hämeen maakunta (hist.)
Valkohäntäpeura lumisessa maastossa
Seppo Nykänen / Yle

– Uskoisin, että tärkein syy siihen, että lupakiintiöstä jäi viidennes käyttämättä oli huonot pyyntikelit. Marraskuu ja joulukuukin oli lumeton ja pimeä, joka vaikeutti pyyntiä, arvioi Etelä-Hämeen riistapäällikkö Jyri Rauhala.

Hirvenpyyntikiintiöt täyttyvät joka vuosi, mutta lupapeuroja jää aina juoksemaan metsiin. Jyri Rauhala ei kuitenkaan usko sitä, että metsästäjät katsoisivat peuraa pitkin nenänvartta.

– Aikoinaan peuraa ehkä pidettiin vähäpätöisempänä saaliina, mutta uskon, että tänä päivänä se on joillekin metsästäjille jopa ykkössaalis.

Suurimmat saaliit Lounais-Suomessa

Viime metsästyskaudella saatiin saaliiksi koko Suomessa 26 578 valkohäntäpeuraa. Iso osa eli yli 9 000 niistä pyydettiin Varsinais-Suomessa. Etelä-Hämeessä tarkka luku oli 4 256. Myös Satakunnassa, Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessä peura on tärkeä saaliseläin.

Sen sijaan kauriita pyydetään eteläisessä Hämeessä huomattavan vähän. Viime metsästyskaudella niitä kaatui vain 140.

– Kauriita on tietysti vähemmän, mutta kyllä kannan ja kaatomäärien välillä on selvä epäsuhta, tuumii riistapäällikkö Jyri Rauhala.

– Tärkein syy lienee se, että kauriit liikkuvat, jos nyt eivät ihan kaupunkien keskustoissa, mutta aivan asutusten liepeillä. Pihoilta eläintä on vaikea pyytää, naurahtaa Rauhala.