Analyysi: Rahat loppu ja vaalit tulossa – Venäjä vetäytyy kalliista sotaoperaatiosta Syyriassa

Venäjän ilmoitus pääjoukon vetäytymisestä Syyriasta tuskin tarkoittaa, että maa jättää sodan kokonaan. Tulevat parlamenttivaalit ja valtion tyhjenevä kassa saivat presidentti Putinin vetäytymään tarkkailuasemiin esiteltyään maailmalle maansa sotavoimien kyvykkyyden.

Ulkomaat
Venäläinen pommikone SU-24M lähdössä lentoon Hmeymim lentotukikohdasta.
Venäläinen pommikone SU-24M lähdössä lentoon Hmeymimin lentotukikohdasta Syyriassa.Venäjän puolustusministeriö / EPA

Venäjän yllättävä ilmoitus pääjoukon vetämisestä Syyrian sodasta ei tarkoita, että Venäjä jättäisi Syyrian kokonaan. On todennäköistä, että presidentti Vladimir Putin on valmis iskemään uudestaan, jos katsoo siihen olevan syytä.

Venäjä lähti syyskuun lopussa 2015 mukaan sotaan taistelemaan terroristijärjestö Isisiä vastaan. Operaation aikana kävi selväksi, että oli muitakin tavoitteita. Tärkein oli auttaa Syyrian presidenttiä Bashar al-Assadia vahvistamaan asemaansa sekä sotilaallisesti että poliittisesti.

Samalla Venäjä sai mahdollisuuden esitellä sotavoimaansa ja kykyään sekä nopeaan että voimakkaaseen toimintaan ilmasodassa.

Presidentti Putin koki myös näyttävänsä maailmalle, että Venäjä on vahva ja tärkeä maa, jonka mielipiteitä on syytä kuunnella. Maailma ei kuitenkaan täysin vakuuttunut siitä.

Koko sen ajan, kun Venäjä on pommittanut Syyriaa, maan johto on toistanut lähteneensä sinne Syyrian presidentin pyynnöstä. Hän ei kuitenkaan tainnut pyytää Venäjää lähtemään maasta. Kremlin ilmoituksen mukaan puhelinkeskustelu, jonka aikana Putin kertoi vetäytymisestä, käytiin Venäjän aloitteesta.

Muuttunut tilanne kääntää kelkan

Kaikki, jotka ovat käyneet neuvotteluja Venäjän kanssa, tietävät, että maan kanta saattaa muuttua hyvin nopeasti. Usein venäläisten esittämänä syynä on tilanteen muuttuminen.

Syyrian tapauksessa presidentti Putin rakensi itselleen alun alkaen takaoven kertomalla, ettei ole tarkoitus uppoutua sotaan kaulaa myöten, vaan lähteä siitä nopeasti.

Venäjän suunnittelemaa kansainvälistä liittoutumaa ei syntynyt Syyriaan, vaan länsimailla on edelleen eri tavoitteet kuin Venäjällä. Osallistumalla sotaan Venäjä vahvisti Bashar al-Assadin asemaa.

Se ei tietenkään lähentänyt Moskovaa ja Washingtonia. Yhdysvaltojen kanta on koko ajan ollut, että al-Assad ei voi jatkaa presidenttinä kaiken sen jälkeen, mitä hän on oppositiolle ja siviileille tehnyt.

Venäjän näkökulmasta Geneven rauhanneuvottelut ovat hyvä askel eteenpäin, ja sotatoimien vähentäminen Syyriassa säästää ihmishenkiä. Syyrian sodan loppua ei kuitenkaan vielä ole näkyvissä, ja Venäjä haluaa varmasti olla mukana vaikuttamassa sen kulkuun vielä pitkään.

Kotona oli odotettavissa kritiikkiä

Kukaan Venäjällä ei halunnut uutta Afganistania, jossa venäläissotilaita olisi kaatunut ja kadonnut vuosien ajan.

Venäläiset eivät kuitenkaan ole juuri kritisoineet Syyrian sotaan osallistumista. Se johtuu luultavasti enemmän välinpitämättömyydestä kuin varsinaisesta tuesta operaatiolle. Jopa vannoutuneet Putinin kannattajat taisivat jo väsyä jokapäiväisiin televisiokuviin kiitoradalta nousevista hävittäjistä.

Syyskuussa Venäjällä on parlamenttivaalit, ja niiden alla kysymys sodan kustannuksista olisi aivan varmasti noussut esille. On arvioitu, että sota on viiden ja puolen kuukauden aikana maksanut Venäjälle 450–600 miljoonaa dollaria. Tämä on iso summa maalle, jonka kansalaiset köyhtyvät kovaa vauhtia hintojen noustessa ja palkkojen laskiessa.

Venäjän sotilaiden määrästä Syyriassa ei ole tarkkaa tietoa. Osavetäytymisen jälkeenkin niitä jää sinne. Lisäksi Venäjä aivan varmasti pitää muita joukkoja tarkkailuasemissa valmiudessa.

Presidentti Putin on nyt tilanteessa, jossa hän voi kasvojaan menettämättä vähentää sotilasmenoja ja rauhassa miettiä seuraavaa vetoa. Sekin on luultavasti yllättävä.