WHO: Suomalaiset lapset liikkuvat keskivertoa enemmän – mutta liian vähän

Maailman terveysjärjestö WHO:n koululaistutkimuksessa 11-vuotiaat suomalaislapset pitivät kärkisijaa liikuntasuositusten noudattamisessa. Iän myötä sijoitus putosi. Vielä 13-vuotiaana suomalaislapset liikkuivat keskivertoa enemmän, mutta 15-vuotiailla liikunta-aktiivisuus oli keskitasoa.

Kotimaa
Kaksi poikaa pelaa jääkiekkoa kypärät päässä.
Riikka Pennanen / Yle

WHO:n selvityksen mukaan suomalaisten lasten ja nuorten elintavoissa on kansainvälisesti vertailtuna paljon hyvää. Suomalaiset lapset ja nuoret liikkuvat suositusten mukaisesti yleisemmin kuin muissa maissa. Suositusten mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua reippaasti eli hengästyen ja hikoillen vähintään tunnin ajan päivittäin.

Suomessa 11-vuotiaista pojista lähes puolet ja tytöistä joka kolmas ilmoitti liikkuneensa päivittäin vähintään tunnin. Tämä osuus pieneni iän myötä: 15-vuotiaista pojista enää viidennes ja tytöistä joka kahdeksas saavutti suositukset. Liikunta vähenee iän myötä kaikissa tutkituissa maissa.

Liikkumattomuus lihottaa

Liikunnan väheneminen näkyy. Suomalaisnuorista ylipainoisia tai lihavia oli 11-vuotiaista tytöistä 13 ja pojista 16 prosenttia, 13-vuotiaista tytöistä 11 ja pojista 20 prosenttia ja 15-vuotiaista tytöistä 14 ja pojista 20 prosenttia.

Ylipainoisiksi tai lihaviksi luokiteltujen 11-, 13- ja 15-vuotiaiden osuudet olivat suurimpia Maltalla, jossa heitä oli kaikissa ikäryhmissä noin27 prosenttia.

Vähävaraisimmissa perheissä lasten ja nuorten ylipainoisuus ja lihavuus oli yleisempää kuin varakkaammissa perheissä.

Tutkimukseen osallistuneista maista, myös Suomesta, havaittiin yhteys perheen varallisuuden ja nuoren ylipainoisuuden välillä. Vähävaraisimmissa perheissä lasten ja nuorten ylipainoisuus ja lihavuus oli yleisempää kuin varakkaammissa perheissä.

Suomessa nuorilla, jotka arvioivat perheensä varallisuuden korkeammaksi, on yleisemmin terveyttä tukevia tottumuksia ja harvemmin ylipainoa kuin muilla nuorilla. Liikuntaan varallisuus ei ollut yhteydessä. Pojilla on tyttöjä yleisemmin terveyden kannalta haitallisia elintapoja.

Suomalaiset syövät vähän karkkia

Limsojen juominen ja karkkien päivittäinen syöminen oli Suomessa huomattavan harvinaista muihin maihin verrattuna. Hedelmiä ja vihanneksia syötiin päivittäin harvemmin kuin muissa maissa keskimäärin.

Koululaiset söivät aamiaista Suomessa päivittäin muita maita yleisemmin, mutta perheen yhteiset päivittäiset aamiaiset ja perheen yhteiset päivittäiset ilta-ateriat olivat selvästi harvinaisempia kuin muissa maissa.

Tutkimuksessa oli mukana 41 Euroopan maata ja Kanada. Tutkimusaineisto kerättiin luokkakyselyin vuosina 2013 ja 2014 ja siihen vastasivat 11-, 13- ja 15-vuotiaat koululaiset, yhteensä noin 220 000 oppilasta.

Suomesta tutkimukseen osallistui yli 5 900 11-, 13- ja 15-vuotiasta oppilasta. Tutkimuksen Suomen osuudesta vastaa Jyväskylän yliopiston terveyden edistämisen tutkimuskeskus.