Asedirektiivi on väärä työkalu terrorismin, kansainvälisen rikollisuuden tai radikalisoitumisen vastustamisessa, arvioidaan Metsästäjäliitosta.
– Metsästäjät kantavat huolta turvallisuudesta ja kannatamme terrorismiin ja rikollisuuteen vaikuttavia keinoja, mutta nyt direktiivissä ehdotetuista keinoista suurin osa vaikuttaa lainkuuliaisiin kansalaisiin, sanoo Suomen Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.
– Tässä ollaan luomassa valtavasti uutta byrokratiaa, eivätkä toimet kohdistu rikollisiin, vaan laillisiin metsästyksen harrastajiin, murehtii Simenius.
Puoliautomaattiase nykypäivää metsästyksessä
Direktiiviehdotuksessa oleva puoliautomaattiaseiden kielto on saanut paljon julkisuutta. Suomen puolustuksesta vastaavat poliitikot ja reserviläisjärjestöt pitävät mahdollista kieltoa vaarana Suomen puolustukselle. Myös metsästäjät käyttävät nykyään yleisesti puoliautomaattiaseita. Järjestöpäällikkö Teemu Simenius kertoo, että tähän on syynsä.
– Aseina puoliautomaattiaseet ovat helpompia käyttää. Ne sopivat hyvin pienikokoisille ja nuoremmille henkilöille pienen rekyylinsä ja helppokäyttöisyytensä vuoksi.
– Kyllä kertalaukeavillakin aseilla pärjää, mutta toisaalta ennen vanhaan autotkin kulkivat vain viittäkymppiä, vertailee Simenius.
Ikärajan nosto ukkouttaisi metsästysharrastuksen
Direktiivissä ehdotettu aseen omistamisen ikärajan nosto pelottaa Metsästäjäliittoa. Suomessa etenkin pojat aloittavat metsästysharrastuksen nuorina, useat jopa kymmenvuotiaina ja pääosa ennen 18 vuoden ikää.
– Metsästysharrastus aloitetaan usein 15–18 vuoden iässä. Mikäli direktiivin ehdottama 18 vuoden ikäraja astuu voimaan, menetämme nuoret muihin harrastuksiin, pelkää Suomen Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.
Naiset aloittavat metsästyksen yleensä vanhempina, pääasiassa 24–29 vuoden ikäisinä. Naismetsästäjien määrä kasvaa Suomessa kovaa vauhtia. Apulaisjohtaja Jari Pigg Suomen Riistakeskuksesta kertoo, että nykyään metsästystutkinnon suorittajista useampi kuin joka neljäs on nainen.