Työelämätutkijalta kovaa kritiikkiä: Päättäjillä on vanhentunut kuva työelämästä

Päättäjien ratkaisuissa ja puheissa esiintyvä työelämäkuva on vanhentunut ja suppea eikä huomioi sitä, että työelämä on muuttunut ja pirstoutunut. Tätä mieltä on Työterveyslaitoksen tutkija Anu Järvensivu. Yksi esimerkki on hänen mukaansa se, kuinka keskustelu pyörii vain työajan pidentämisen ympärillä.

Kotimaa
Kuvassa esimies antaa palautetta työntekijälle.
Työelämätutkijan mukaan työelämä on silppumaisempaa ja monimutkaisempaa kuin päättäjät tuntuvat muistavan.Raila Paavola / Yle

Työterveyslaitoksen tutkija Anu Järvensivu sanoo, että työelämätutkijoilta ei ole juuri kysytty mielipidettä, kun poliitikot ovat tehneet päätöksiä, jotka muuttavat suomalaisten työelämää.

Hän sanoo, että päätöksissä ja suunnitelmissa on heijastunutkin "vanhanaikainen ja suppea työelämäkuva".

– Se on juuri ongelma, että ei tajuta monimutkaisuutta ja koko ajan lisääntyvää kompleksisuutta.

Työelämää tarkastellaan edelleen tehdastyöstä tutun mallin mukaan, tutkija arvelee.

– Yhä harvemmassa paikassa työaika on keskeinen juttu, mutta siitä väännetään koko ajan. Tärkeintä olisi, että ihmiset olisivat hyvässä vireessä ja pystyisivät tuottamaan uusia innovaatioita, eikä se ole aikasidonnaista vaan edellyttää tiettyä mielentilaa ja jaksamista.

Järvensivu ihmettelee esimerkiksi sitä, miksi vuorotteluvapaat on nähty kustannuksena, josta voi leikata, vaikka todellisuudessa ne voivat lisätä työntekijöiden jaksamista ja sitä kautta tuoda säästöjä ja lisätä tuottavuutta.

Kerrannaisvaikutusten huomiointi unohtui

Järvensivu sanoo, että viime aikoina keskustelussa on toistuvasti esitetty tarkkoja laskelmia siitä, millaisia säästöjä mikäkin muutos tuo. Työelämää ei kuitenkaan voi ajatella niin.

– Kuvitellaan, että pystytään ennakoivasti laskemaan vaikutuksia yhteiskunnallisessa murrostilanteessa. Se on huolestuttavaa.

Ei tajuta monimutkaisuutta ja koko ajan lisääntyvää kompleksisuutta.

Anu Järvensivu

Esimerkiksi opintotuen pienentämisestä tulevia säästöjä on Järvensivun mukaan vaikea laskea. Leikkaukset voivat lisätä opiskelijoiden työntekoa, mikä voi taas pahentaa kaupan alan työttömyyttä, laskea palkkatasoa tai vaikka lisätä osa-aikatyön ongelmia. Tai mitä tahansa muuta – mutta varmaa on vain se, että on vaikea kuvitella, etteikö asioilla olisi mitään kerrannaisvaikutuksia. Näin hänen mukaansa kuitenkin tunnutaan kuvittelevan.

Insinöörin logiikka unohtaa muun kuin perustyön

Järvensivu kertoo ihmetelleensä muun muassa sitä, että työttömyysturvaa määritellessä itsensätyöllistäjät ovat nykyään yrittäjiä. Muutenkaan nykytyöelämään ei sovi malli, jossa vaikka opiskelijat, pätkätyöläiset, työttömät ja yrittäjät erotellaan tiukasti omiksi ryhmikseen, sillä roolit voivat limittyä.

– Perustulokokeilu on hyvä asia, koska alkaa olla aika kummallista erotella tällaisia ryhmiä ja pitää niitä hanskassa.

Yhä harvemmassa paikassa työaika on keskeinen juttu, mutta siitä väännetään koko ajan.

Anu Järvensivu

Myös perinteistä vakityötä tekevien työnkuva ja asema on usein monimutkaisempi kuin tilastot näyttävät. Moni tekee esimerkiksi paljon erilaisia sivutöitä.

– Eikä epävarmuuden lisääntyminen tarkoita samaa kuin määräaikaiset työsuhteet tai silpputyö. Se voi olla vaikka sitä, kun olet neljänsissä yt:issä ja kaikki kaverit on jo irtisanottu edellisissä.

Syyksi vääränlaiseen työelämäkuvaan turvautumiseen Järvensivu arvelee kiirettä ja ehkä osin sitä, että yhteiskuntatieteilijöiden käsitys yhteiskunnasta monimutkaisena järjestelmänä ei sovi hallituksen insinööriajatteluun. Järvensivu toivoo, että työelämätutkijat otetaan mukaan viimeistään tulevaisuusselontekoa laadittaessa.

– Meillä olisi varmasti paljon annettavaa.