Pohjolan rauniolinna on pari kaupungin kanssa – "Tämä yhdistelmä on erikoinen"

Kajaanin nähtävyys, keskellä Kajaaninjokea sijaitseva rauniolinna, on erityinen verrattuna muihin pohjoismaalaisiin linnoihin ja rauniolinnoihin.

linnat
Kajaanin linnanrauniot pakkaspäivänä, Kajaaninjoesta nousee utua.
Katja Oittinen / Yle

Pohjoismaissa linnojen ja rauniolinnojen käyttäminen vaihtelee. Esimerkiksi kuninkaanlinnat ovat museokäytössä ja erinäisessä matkailukäytössä, kun taas osa rauniolinnoista on unohtuneita. Mutta muun muassa Ruotsin Gotlannin saarella on osattu hyödyntää rauniolinnoja matkailussa hyvin.

Yksi Pohjoismaiden rauniolinnoista sijaitsee Kajaanissa, jossa Metsähallituksen hoidossa olevaa linnaa ja sen yhteydessä olevaa puistoaluetta on kehitetty yhteistyökumppaneiden kanssa kaupunkilaisten yhteiseksi olohuoneeksi.

Kajaanin rauniolinnalla on muutama erityispiirre verrattuna muihin linnoihin ja rauniolinnoihin. Nämä piirteet tarjoavat hyviä mahdollisuuksia linnan kehittämisen suhteen jatkossa.

– Vuonna 2014 Metsähallituksen hoitoon siirtyneistä rauniolinnoista Kajaanin linna on mielenkiintoinen, sillä se sijaitsee keskellä 1600-luvun kaupunkirakennetta. Se on pari kaupungin kanssa. Se on ainut kohteistamme, joka on keskellä kaupunkia, toteaa kulttuuriperinnön erikoissuunnittelija Päivi Tervonen Metsähallituksen luontopalveluista.

– Tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia kehittämisen suhteen, kun välimatkaa kauppaliikkeisiin ja ravintoloihin ei juurikaan ole.

Samalla kun mietimme tapahtumia, mietimme myös arvokkaan muinaismuistokohteen hyvää hoitoa.

Päivi Tervonen

Sijainti kaupungin ytimessä ei ole ainut Kajaanin linnan erityispiirre verrattuna muihin Pohjosmaisiin linnoihin.

– Sijainti on suurin poikkeus, että se on näin pohjoisessa. Toinen asia on juuri se, että raunio on osa kaupunkia ja niin vahvasti edelleen keskellä kaupunkia. Tämä yhdistelmä on erikoinen, ja myös linnan vahvuus, mainitsee puistonjohtaja Henrik Jansson Metsähallituksen luontopalveluista.

Kahvilatoimintaa halutaan kehittää

Kajaanin rauniolinnan vireyttämisen suhteen ideoita on haettu muista Suomen rauniolinnoista, joissa Metsähallitus on tehnyt kehittämistyötä. Esimerkiksi Raaseporissa on rauniolinnan yhteydessä kahvila- ja teatteritoimintaa sekä paljon tapahtumia. Kyseistä kohdetta käytetään myös hyvin paljon historian elävöittämiskohteena.

– Kajaanissa linnanrauniolla ja puistoalueella halutaan kehittää kahvilatoimintaa. Lisäksi kyseinen linna on varsinainen tarinalinna, joka ruokkii monenlaiseen taiteelliseen toimintaan ja mahdollisiin aikamatkoihin, Päivi Tervonen mainitsee.

Ainut kohteistamme, joka on keskellä kaupunkia.

Päivi Tervonen

– Haluamme kehittää edelleen aluetta tapahtuma-alueena. Mutta samalla kun mietimme tapahtumia, mietimme myös arvokkaan muinaismuistokohteen hyvää hoitoa. Nämä asiat pitäisi saada jotenkin yhdistettyä.

Rauniolinnan suhteen on tulossa hankkeita, joissa Metsähallitus parantaa sen rakenteita ja kävijöiden liikkumista kohteessa. Lisäksi linnasta tehdään turvallisempi kävijöille, ja myös esteettömiä liikkumismahdollisuuksia pyritään parantamaan.

Ruotsi-päivillä pidetään huomenna perjantaina 18.3. Pohjoisen kivilinnat -seminaari Kajaanin pääkirjastossa. Seminaari on siitä ajankohtainen, että Kajaanin linnan räjäytyksestä on maaliskuussa 2016 kulunut 300 vuotta.