Nuoret eivät enää osaa kirjoittaa hyvää suomea – vaikka kirjoittavat jatkuvasti

Nuorten kirjoitustaito on heikentynyt, koska he lukevat ja kuulevat aiempaa vähemmän kirjakielistä tekstiä. Äidinkielenopettajat tekisivät mieluusti korjausliikkeen, mutta mahdollisuudet ovat pienet.

Kotimaa
Opettaja luokan edessä
Sini Ojanperä / Yle

Suuret ryhmäkoot vaikeuttavat nuorten äidinkielentaitojen parantamista, sanoo Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtaja Sari Hyytiäinen.

Äidinkielenopettajat ovat havainneet kuluneen kymmenen vuoden aikana, että vaikka nuoret kirjoittavat paljon, tekstiin on tullut paljon puhekielen piirteitä. Tämän katsotaan johtuvan siitä, että nuoret lukevat ja kuulevat aiempaa vähemmän kirjakieltä.

Äidinkieltä kouvolalaisessa lukiossa opettava Sari Hyytiäinen kertoo, että kielitaitoa pyritään kohentamaan luettamalla nuorilla monipuolisesti kirjoja ja muita tekstejä sekä haastamalla heidät tutkimaan niitä tarkemmin ja keskustelemaan niistä.

Tämä vaatii kuitenkin ponnisteluja, sillä esimerkiksi lukiossa perusryhmissä voi olla helposti yli kolmekymmentä opiskelijaa. Yksilöllistä apua ja palautetta on tuolloin hyvin vaikea antaa kasvokkain.

Joku voi innostua esimerkiksi jalkapalloilijan elämäkerrasta, ja lukemisesta tulee myönteinen kokemus.

Sari Hyytiäinen

– Enemmän pitäisi pystyä käymään opiskelijan kanssa läpi sitä tekstiä ja tutkia kahden kesken, mitä siinä on ja millä tavalla sitä voisi parantaa. Se jää melkein yleensä siihen, että kirjoittelee sitä kirjallista palautetta niihin teksteihin, Hyytiäinen toteaa.

Myös puheviestinnän opettaminen hankaloituu Hyytiäisen mukaan isossa porukassa, sillä esimerkiksi esitelmille ja niistä annetulle palautteelle ei tahdo liietä aikaa.

Parhaimmillaan kirjallisuuteen tutustuttaminen voi sytyttää nuoressa kipinän lukemaan enemmän.

– Joku voi innostua vaikkapa tietokirjallisuudesta, esimerkiksi jalkapalloilijan elämäkerrasta, että se oli kiva lukea, ja lukemisesta tulee myönteinen kokemus. Siitähän se voi sitten laajentua se kiinnostus, Hyytiäinen selittää.

Äidinkieltä ja kakkoskieltä

Joskus äidinkielenään suomea puhuvien oppilaiden kanssa samassa ryhmässä on heitä, joille suomi onkin vasta toinen kieli. Sari Hyytiäinen on omalta osaltaan pyrkinyt varautumaan tähän tekemällä niin kutsutun S2-kielen opettamisen aineopinnot. Tuolloin hän ei osannut vielä aavistaa, millaiseen kasvuun turvapaikanhakijoiden määrä lähtisi.

– Nythän se on tässä kirkastunut, että ihan varmasti tämä tarve lähitulevaisuudessa lisääntyy.

Hyytiäinen ounasteleekin että opettajat tulevat tarvitsemaan yhä enemmän lisäkoulutusta voidakseen tarjota kullekin sopivaa opetusta.

Hyytiäisen mukaan äidinkielenopetuksen kannalta kullanarvoista on myös se, että erityisopettajan apu on saatavilla, jos oppilaalla on syytä epäillä esimerkiksi lukihäiriötä.

Sari Hyytiäinen
Sini Ojanperä / Yle

Kohti valkolakkia

Kevään ylioppilaskirjoitusten äidinkielen tekstitaidon koe pidettiin helmikuussa. Esseekoe järjestettiin vastikään ja opettajien tarkastuksen jälkeen ne lähtevät Ylioppilaslautakunnan arvioitaviksi.

Sari Hyytiäisen mukaan ylioppilaskoe on myös mittari sille, miten opettaja on onnistunut työssään.

– Kyllä siinä aina miettii, missä voisi petrata, mitä voisi opettaa paremmin ja mihin voisi keskittyä enemmän. Kyllä se aika kovakin mittari on opettajille, hän toteaa.

Hyytiäistä harmittavat etenkin virheet sellaisissa asioissa, joita on harjoiteltu ja painotettu paljon oppitunneilla. Hyvin kirjoitetut tekstit taas herättävät hänessä iloa.

Ylioppilashattu.
Yle

– On aina hienoa, kun huomaan, että tekstissä on kirjoittajan omaa näkökulmaa ja tapaa tarkastella tätä aihetta ja huomaa, etten itsekään ole ajatellut asiaa tältä kannalta. Kyllähän ne parhaat esseet ovat elämyksellistä luettavaa, vaikka niitä tarkistaakin työtehtävässään.

Kouvolan yhteislyseosta valmistuu useita luokallisia ylioppilaita. Se hetki, kun he painavat valkolakin päähänsä, on äidinkielenopettajalle sykähdyttävä.

– Kun ajattelee, kuinka monta tekstiä on esimerkiksi lukenut jokaiselta, niin se työmääränäkin vilahtaa silmissä. Silloin on päästy siihen vaiheeseen ja he lähtevät elämässään eteenpäin. Kyllä se on aina sellainen juhlava ja ylevä hetki, Hyytiäinen kuvailee.

Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtaja Sari Hyytiäinen on Radio Suomen Sunnuntaivieraana 20.3. kello 15:03.