yle.fi-etusivu

Aivotutkimuskeskuksen johtaja: Myytti ihmisen aivojen tehottomasta käytöstä on väärä

Monitieteisen Aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen kumoaa vanhan ja hyvin tunnetun väittämän, että ihminen käyttää aivotehostaan vain pienen osan. Parviainen muistuttaa myös, että tehokkainkaan supertietokone ei ainakaan vielä pysty simuloimaan aivojen toimintaa. Sen sijaan multitaskingiin eli tietokoneen osaamaan monien asioiden yhtäaikaiseen käsittelyyn ihmisaivot eivät kykene.

tiede
Tutkimusmyssyä asetetaan tutkittavan päähän.
Parhaillaan on meneillään kansainvälinen Aivoviikko.Leena Petman / Yle

Psykologian tohtori Tiina Parviainen johtaa monitieteistä Aivotutkimuskeskusta Jyväskylän yliopistossa. Keskiviikkona hän alustaa yliopiston järjestämässä Aivoviikon tapahtumassa aivojen kehittymisestä otsikolla yksilön matka minuksi.

Aivoilla on työnjako, mutta me tarvitaan koko prosessoria pitämään yllä peruselintoimintoja.

Tiina Parviainen

Parviainen arvioi, että ihmisaivojen virheellinen tehottomuusmyytti on saattanut lähteä siitä, että aivojen tietyt alueet osallistuvat tietyn tyyppisiin toimintoihin.

– Jos katsellaan maisemaa, luetaan, kuunnellaan jotakin tai keskustellaan, niin tietyt aivoalueet osallistuvat aina tiettyyn toiminyoon. Aivoilla on työnjako, mutta me tarvitaan koko prosessoria pitämään yllä peruselintoimintoja, hengitystä ja kaikkea muuta. Jos mietitään aivojen energiankulutusta unen aikana, niin se ei juurikaan muutu valvetilan kulutuksesta, perustelee Parviainen.

Aivojen ja tietokoneen vertailua Parviainen pitää hyödyllisenä, kunhan vain muistaa tietokoneen ja ihmisen korvien välissä olevan prosessorin tärkeät eroavaisuudet. Muun muassa muistia käytetään usein tietokoneen ja aivojen vertailukohtana.

– Ihmisellä on pitkäkestoinen muistivarasto, johon säilötään tietoa ikään kuin koodattuna aivojen rakenteisiin. Prosessointiteho vastaa lähinnä työmuistia eli miten paljon aivot pystyy yhtä aikaa käsittelemään asioita. Viime aikoina supertietokoneilla on pyritty simuloimaan aivoja. Muistan lukeneeni tutkimuksen, jossa satoja tuhansia tietokoneita käyttämällä oli saatu aikaan supertietokone, joka pystyi simuloimaan sekunnin pituista aivotoimintaa. Simulointi kesti muutamia kymmeniä minuutteja, kertoo Parviainen.

Mystiset aivot

Aivojen toiminnasta tiedetään jo paljon ja niitä tutkitaan kiihtyvässä määrin. Mystiikkaa aivoihin liittyy, sillä se hoitaa ihmisen tiedonkäsittelyyn ja on samalla tunteiden ja sosiaalisten vuorovaikutusten taustalla. Viime vuosina on siirrytty aivoperustan tutkimuksesta voimakkaammin tutkimaan aivojen alueiden vuoropuhelua verkostossa.

– Aivoissahan keskeinen juttu on, että hermosolut ovat verkostoituneita tosiinsa ja ne juttelevat keskenään, kun tehdään jotain tehtävää. Tätä konnektiivisuutta nyt tutkitaan ja ehkä seuraava suunta, johon maailmalla on jo menty, on eri tasojen välinen tarkastelu eli tutkitaan enemmän mekanismeja.

Ihmisen aivoista pystytään kuvaamaan ja katsomaan sähköisiä toimintoja tai verenvirtaukseen liittyviä muutoksia, jotka liittyvät johonkin tehtävään. Kuvaus selvittää, missä ja milloin jotakin tapahtuu, mutta vähemmän sitä, miten se tapahtuu.

– Tähän tarvitaan solutason tutkimuksia, hermosolujen välittäjäainetutkimuksia, sähköisiä mittauksia ja verenvirtausmuutoksia eli eri tutkimusmenetelmien yhdistämistä, jotta ymmärrettäisiin paremmin syy- ja seuraussuhteita ja mekanismeja, ennakoi Parviainen.

Anturi kiinnitettynä päähän.
Aivotutkimuksessa tarvitaan entistä enemmän tutkimusmenetelmien yhdistämistä.Jarkko Riikonen / Yle

Ovatko ajatukset ainutlaatuisia?

Jyväskylässä aivotutkimus rakentuu tutuille vahvoille tutkimusalueille eli oppimiseen, oppimisvaikeuksiin ja opetukseen. Toinen iso kokonaisuus on liikuntatieteellinen fyysinen aktiivisuus, motoriikka ja erilaiset harjoitukset. Parviaisen mukaan tutkimukset kytkeytyvät aivotoiminnan muutoksiin, oli se sitten kehitystä, oppimista, ikääntymistä tai vaikkapa psykoterapiaa.

Ainutlaatuisuus on kyllä se, mihin aivotutkimuksessa pyritään.

Tiina Parviainen

Ihmisellä on arvioitu syntyvän 70 000 ajatusta päivässä. Mutta onko niistä yksikään ainutlaatuinen?

– En tiedä pitääkö tuo paikkansa, varmaan joku on tuon jollakin tapaa laskenut, mutta toinen kysymys on, miten määritellään ajatus. Toisaalta ainutlaatuisuuden ymmärtäminen on kyllä se, mihin aivotutkimuksessa pyritään eli yksilöllisten erojen tutkimukseen. Esimerkiksi kun hyödynnetään aivotutkimusta kliinisessä työssä, diagnostiikassa, niin on tehtävä päätelmiä yksilön tasolla. Se on aika haastavaa, koska me lähtökohtaisesti tarvitaan jotakin, joka tapahtuu systemaattisesti samalla tavalla, jotta me voidaan tehdä tieteellinen päätelmä, pohtii Tiina Parviainen.

Informaatiotulva haastaa aivot

Terveysnäkökulmasta aivot on elin, joihin vaikuttaa ravintoon, liikkumiseen, fyysiseen toimintaan liittyvät tekijät. Aivot on lisäksi käyttöliittymä ympäristöömme ja mielen kautta tuleviin tekijöihin, muun muassa stressiin. Haastetta aivoille tuo informaation määrän jatkuva kasvaminen ja sen valikointi.

Ihminen ei pysty multitasking-toimintaan.

Tiina Parviainen

– Tarvitsemme uudenlaisia hallintamenetelmiä, jotta pystytään keskittymään olennaiseen. Tietoja, virikkeitä ja ärsykkeitä on jatkuvasti saatavilla hirveän paljon eri puolilta. Ihminen ei pysty multitasking-toimintaan eli aidosti yhtä aikaa keskittymään moneen asiaan. Tämä on yksi modernin ajan tuoma uusi haaste aivoille, sanoo Tiina Parviainen.

Aivojen rakentuminen alkaa jo ennen syntymää ja aivot ovat koko elämän ajan muutoksessa. Lapsuudesta lähtien oppiminen ja vuorovaikutus muovaa aivojen rakenteita ja toimintaa. Tutkimuksia digitalisaation vaikutuksista aivoihin on jo meneillään ja uusia on alkamassa.

– Ihmislajin ominaisuus on, että aivoihin on jätetty plastisuutta, kapasiteettia muovautua, potentiaalia hyville vaikutuksille. Mutta se on myös riski huonoille vaikutuksille. Ollaan herkkiä erilaisille ympäristöstä tuleville vaikutuksille. Tämä on erityisesti lapsilla tärkeä juttu, koska lapsilla aivot ovat erityisen muovautuvassa tilassa, kiteyttää Parviainen.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Seksuaalirikokset

Mummon miesystävä käytti Helenaa hyväkseen kuusivuotiaaksi saakka

180 astetta: “Tanakat miehet oikeudessa vaativat, että 10-vuotiaan olisi pitänyt osata vastustella hyväksikäyttäjäänsä”

Tehtävänä tulevaisuus

Goodbye, kuukkelimetsä!

Hakkuukiistat palasivat Suomeen, kun biotalous jauhaa puuta rahaksi

Seksuaalinen häirintä

Seksuaalinen häirintä halutaan tuoda puitavaksi eduskunnan suureen saliin

Myanmar/Burma

Rauhannobelistin johtama Myanmar sai rumat kasvot

Essee: Miksi Suomi avasi lähetystön maahan, jota syytetään rotuerottelusta?