1. yle.fi
  2. Uutiset

Sen näkee naamasta, jos mämmi ei maistu – täällä sen voi todistaa myös tieteellisesti

Savonia-ammattikorkeakoulun tutkimusympäristössä selvitetään, mitä kuluttajat todella pitävät ruoasta. Apuna on muun muassa tietokoneohjelma, joka analysoi 500 mittauspisteen avulla kasvonilmeitä eri tuotteita maisteltaessa.

Kotimaan uutiset
Tieteellisiä makutestejä tekevä raati pöydän ääressä.
Tietokoneohjelma osoittaa, millaisia tunteita erilaiset pääsiäismunat aiheuttavat koemaistajassa.

Paahteinen, sitruunainen, tylppä, multainen, ammattilaisraati arvioi juuri käsillä olevan aistinvaraisen sokkotestin mämmejä. Ryhmä on kokoontunut erikseen tarkoitusta varten rakennetun tutkimuspöydän äärelle, johon tutkimusassistentti tuo tarjottimella numerokoodeilla nimikoidut mämmiannokset.

Tilanne on järjestetty siten, että ulkoiset tekijät eivät pääse häiritsemään arviointia. Laboratorion aistiärsykkeiltäänkin vakioiduissa olosuhteissa ruokien erot korostuvat.

– Silmämääräisesti tarkasteltuna esimerkiksi mämmin kiinteydessä ja rakenteessa on suuria eroja. Myös makuerot ovat selvästi havaittavissa, ja suutuntumakin on erityyppinen, Savonian projektipäällikkö Anssi Mähönen makustelee.

Savonia-ammattikorkeakoulun Future food -tuotekehitysympäristö on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen. EU-varoin rakennetun ympäristön tavoitteena on lisätä opiskelun sekä paikallisen, valtakunnallisen ja kansainvälisen yrityselämän yhteyksiä. Mahdollisuudet monialaisen oppilaitoksen yhteydessä ovat laajat.

– Teemme kuluttajatutkimuksia, joihin liittyy muun muassa aistinvaraisia arvioita, tietokoneanalyyseja sekä aidoissa kuluttajien tuotevalintatilanteissa toteutettavia kenttätutkimuksia. Lisäksi voimme tarjota apua reseptiikassa, ravintoarvojen määrittelyssä, pakkaussuunnittelussa ja jopa asiakaspalvelutilanteiden kehittämisessä, Future food -koordinaattori Anna-Maria Saarela kertoo.

Myynti +88 prosenttia asiakkaita kuulemalla

Mukana on tarvittaessa myös muita alan tutkimuslaitoksia. Saarelan mukaan tulokset ovat olleet kannustavia.

Saarela kertoo, että esimerkiksi heidän asiakkaanaan ollut kuopiolaisleipomo kasvatti kuluttajien ajatuksia kuuntelemalla kahden tutkittavan tuotteensa valtakunnallista myyntiä huikeasti. Toisen myynti kasvoi 28 ja toisen peräti 88 prosenttia. Menetelmänä oli muun muassa asiakkaiden vapaan puheen analysointi todellisessa ostotilanteessa päivittäistavarakaupassa.

– Kävi esimerkiksi ilmi, että moni kuluttaja ei tiennyt valmistajan olevan kotimainen. Tutkimuksen jälkeen pakkaukseen lisättiin isolla merkintä "leivottu Kuopiossa", Saarela kertoo.

Myös pakkauksen ulkonäköön tehtiin muutoksia asiakkailta tulleen palautteen perusteella.

Ohjelma tunnistaa feikatut ilmeet

Yksi Savonian erikoisuuksista on kasvojen reaktioita mittaava Face Reader -ohjelma, jolla makuaistimuksia saadaan todennettua numeraalisesti. Esimerkiksi lasten voi olla hankala määritellä mieltymyksiään verbaalisesti, ja silloin ohjelmasta on suuri apu.

– Olemme tehneet tutkimusta esimerkiksi välipalatuotteista, jugurteista ja rahkoista. Kun lapsen ei tarvitse lukea tai kirjoittaa, eikä ympärillä ole hankalaa tekniikkaa, tilanne on luonnollinen ja silloin saadaan aitoja ja oikeita vastauksia tuotteen miellyttävyydestä, Saarela perustelee.

Ohjelman analyysi perustuu kasvojen eri osien välisten suhteiden mittaamiseen ja vertailuun. Mittauspisteitä kasvojen alueella on noin viisisataa, ja ennen tutkimusta ohjelma skannaa kasvot niiden analysoimiseksi. Tutkimusinsinööri Saara Järän mukaan ohjelma tunnistaa, mikäli tunnereaktio ei ole aito.

– Vaikka suu näyttäisi hymyilevän, siellä voi myös näkyä jonkun muun kasvolihaksen liike, joka sanoo ettei näin olekaan. Harvoin ihmisen tunneskaala on täysin yksiselitteinen.

Suomalaisten perusilme asettaa haasteita ohjelmalle

Ohjelman kalibrointi tutkittavan ryhmän mukaan on tärkeää. Järän mukaan esimerkiksi suomalaisten perusilme tuppaa olemaan hieman alakuloinen.

– Surullinen eli hiukan suupielet alaspäin oleva ilme täytyy meillä asettaa niin sanotuksi neutraalitasoksi. Ohjelma on kuitenkin tehty koko maailman väestöstä otetun kannan mukaan.

Saarelan mukaan ohjelmiston ja tilojen hyödyntämismahdollisuudet ovat lähes rajattomat.

– Täällä voidaan tutkia hyvin erityyppisiä kohderyhmiä. Miksei vaikka lemmikkieläinten syömistä tai käyttäytymistä. Vain mielikuvitus on rajana.

Lue seuraavaksi